perjantai 5. toukokuuta 2017

Vauva-arjen kuulumisia

Heippa pitkästä aikaa! Toivottavasti ette ole kokonaan unohneet minua, vaikka taukoa bloggaamisessani onkin kertynyt aivan laittoman paljon. 

Täällä elellään vauva-arkea ihanan 8,5 kk:n ikäisen pienen tytön kanssa. siinä missä ensimmäiset n. 4 kuukautta tuntuivat lähes naurettavan kevyiltä, viimeiset 4-5 kuukautta olen kärsinyt yöheräilyistä johtuvasta väsymyksestä. Siihen kun lisätään lähes joka viikonloppu reissua johonkin suuntaan, on sanomattakin selvää, että kaikki energia menee vain pakolliseen ja levätään aina kun voi. Blogi on siis jäänyt totaalisesti taka-alalle, ja mitä pidemmäksi tauko kasvaa, sitä korkeampi on kynnys taas kirjoittaa jotan. Niinpä päätin laskea riman suunnilleen nilkkojeni korkeudelle, jotta sen ylittämiseen tarvitaan vain pieni askel suuremman harppauksen sijaan, ja siitä syystä päätin antaa itselleni luvan julkaista puhelinkuvia. Haluaisin panostaa laatuun, mutta koska energia ei siihen riitä, heikompikin laatu saa riittää. Josko tämän ansiosta postaisin jatkossa useammin.

Meidän pikkuneiti A syntyi siis elokuun puolivälissä. Hänellä oli jo syntyessään ihana tumma tukka ja pitkät räpsyripset. Kotiutuessamme sairaalasta jännitin erityisesti koiriemme reaktioita - olisivatko ne kovin mustasukkaisia vauvasta? Onneksi kaikki meni hyvin ja nuorempi koiramme ei oikeastaan ollut edes kiinnostunut vauvasta, se oli vain iloinen kun tulin taas kotiin! Vanhempi koiramme puolestaan oli kovin huolehtivainen ja seurasi vauvaa koko ajan, kuin valvoen että osaamme varmasti hoitaa vauvaa. 

Synnärillä. / Kotona koirien ihmeteltävänä./ Mahtavat hiukset! / Vauvantuoksuista arkea kotona.

Lokakuussa pidimme vauvan ristiäiset, ja vieraita tuli muistaakseni 37! Koska juhlimme kotonamme, oli tunnelma hyvin tiivis, mutta sitäkin lämpimämpi. Olen edelleen hirveän onnellinen, että niin moni (oikeastaan lähes kaikki kutsun saaneet) halusivat tulla juhlimaan kanssamme! 

Äitini tekemä kastemekko, jossa minutkin kastettiin aikanaan. / Yhdeet (monista) vauvalle tekemistäni villasukista. / Kastepöytä./ Niin täydelliset pienet sormet <3.

Olemme tosiaan reissanneet vauvan kanssa paljon, ensimmäisen sukuloimisreissun teimme vauvan ollessa vasta 10 päivän ikäinen, kun ajoimme vanhemmilleni viikonlopuksi. Sen jälkeen kävimme vauvan kanssa mm. Habitare-messuilla ja palasin taitoluistelutuomaroinnin pariin vauvan ollessa n. 2 kuukauden ikäinen. Silloin yövyimme vauvan kanssa ensimmäistä kertaa hotellissa. Kaiken tämän takaa voi varmasti lukea, että pikkuneiti A on ollut varmaankin maailman helpoin vauva, jonka on voinut ottaa mukaan käytännössä minne vaan. Sitä hän on edelleen, toki vähentynyt päiväunitarve sekä lisääntynyt liikkumiskyky tuovat hieman lisähaastetta.

Ekaa kertaa bussissa. / Äidin kanssa junassa. / Julki-imetystä junassa (hui kamala!). / Ensimmäistä kertaa hotellissa.

Viime vuoden lopussa hurahdin täysin ihaniin suomalaisiin lastenvaatteisiin, kuten Gugguu, Vimma ja Papu. Gugguun kevätmalliston bright rose -värin myötä alkoi myös pinkki kauteni, vaikka aiemmin kovasti ajattelin, että puen lapseni pinkkiin vasta kun se itse pyytää. Toisin kävi, ja Facebookin lastenvaatekirppisten kautta olen haalinut itselleni erityisesti pinkkejä ihanuuksia...

Tyylikäs pikkuneiti lähdössä kaupungille. / Äiti hurahti suomalaisiin lastenvaatteisiin (ja pinkkiin!). / Ekaa kertaa istumassa ostoskärryissä. / Meille kotiutui myös Henna Valkaman ihana headwrappi. / Kotipihan leikkipuistossa ensikosteus hiekkaan. 

Siinä siis pikakertaus meidän yhteiselostamme vauvan kanssa, katsotaan josko kirjoittelisin tästä ajasta tulevaisuudessa yksityiskohtaisemmin. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä vaiheessa, että tyttö istuu ilman tukea, ryömii hirveällä vauhdilla, syö itse (aloitimme kiinteät sormiruokailemalla 5,5 kuukauden iässä), jokeltelee, kiipeilee äidin päällä/sohvan selkänojaa vasten (varmistan takana koko ajan, totta kai), harjoittelee konttausasentoa, hihkuu, kikattaa, kiljuu, puhisee... Kaiken kaikkiaan vauva-arki on ollut ihan mahtavaa, ja muuttuu koko ajan mahtavammaksi kun tytöstä tulee entistä vuorovaikutuksellisempi.

Näiden kuvien myötä ihanaa kevään alkua!

Noora

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!