lauantai 25. heinäkuuta 2015

Asuntomessut 2015 Vantaan Kivistössä

Maanantaina kävimme vanhempieni kanssa asuntomessuilla Vantaan Kivistössä. Aikaa kierrokseen meillä oli hieman reilut kolme tuntia, joten aika vauhdikkaasti mentiin kohteesta toiseen. Yksi kahvitauko tosin pidettiin noin puolivälissä, ja kierros lopetettiin kesäisesti jäätelökojulle. Kelin puolesta maanantai oli päivävalintana hyvä, sillä lämpötila oli noin parinkymmenen tietämissä (vähempikin olisi tosin ihmisiä täynnä olevissa taloissa riittänyt), ja päiväksi luvattu sade alkoi vasta juuri kun olimme pois lähtiessä istuutuneet messubussiin. Messuvieraitakaan ei ollut tungokseen asti, joten jonottaa ei juuri tarvinut kohteisiin, kahvion tiskille, eikä vessaankaan. Alle kokosin kollaaseihin kuvia melkein jokaisesta vierailemastamme kohteesta (pari kohdetta juostiin loppuvaiheessa läpi niin ettei kameraa kerennyt kaivaa esiin), joten varautukaa maratoniin. Tässä siis pidemmistä puheitta minun messukierrokseni käyntijärjestyksessä:

3. PuuMera Aisti

11. Designer 151

13. Designer 167

14. Kontio Harunire

18. Honka Savukvartsi

17. Villa Beauty

16A. Potius IsoKivi A

19. Vivola

20A. Kristallikuutio 23 a

22. LakkaLaine

25. Deko 165

26. Villa Kapee

28. Passiivikivitalojen kosteusturvatalo

30. Villa Falken

32. Planiatalo Amanda

33. Hevi kivitalo Panthera Tigris

38. Rock-kivitalo Villa Aletta

36. Jämerä-Leija Aeroc

35. Urban Villa 1

Miltäs näyttää? (Pahoittelen ylivalottuneita kuvia ja vääristyneitä valkotasapainoja -  kirkkaat kuvausolosuhteet pääsivät yllättämään amatöörin, enkä viitsinyt kauhean kauaa tukkia liikennettä kameran säätöjä näpeilleen, joten kaikki kuvat eivät ole ihan priima...). Oletteko te jo ehtineet käydä messuilla? Minulle nämä olivat toiset asuntomessuni, edellisen kerran kävin messuilla kun ne olivat täällä Kuopiossa kesällä 2010. Silloin tykkäsin niistä hirmu paljon, vaikka kohteet olivatkin pääasiassa aika suuria ökytaloja. Nyt esiteltävät talot ovat pääsääntöisesti jonkin verran pienempiä ja siten ehkä enemmän saavutettavissa olevan tuntuisia. Joukossa on toki myös suurempia lukaaleja, ja lisäksi eri kokoisia kerrostaloasuntoja. Sisustustyylejä on tarjolla erilaisia, ja itse valitsin käymämme kohteet etukäteen Deko -lehden messuluettelon avulla omien mieltymysteni ja kiinnostuksieni mukaan. Uskon, että messuilta löytyy jokaiselle jotain. Jos ei muuta, niin onhan toisten koteihin (luvallisesti ;)) kurkistamisessa jotain kovin mielenkiintoista!

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Tuulikaapin muutos: Tapetointi (vihdoin) valmis!

Nyt se on viihdoin valmis, meidän kodin tuulikaapin tapetointiprojekti nimittäin. Ja voin kertoa, että oli ihan hirveää. Paljon pieniä kulmia, putkia ja patteri. Varsinkin, koska tapetti oli kuviollinen, meinasi usko välillä loppua, sillä kuvion kohdentaminen toi hommaan lisää ei-kaivattua haastetta. Siitä syystä koko urakan loppuunvieminen vei niinkin kauan, kun helpoimmat kohdat tapetoituani silloin huhtikuussa jäin odottelemaan motivaatiota tarttua haastavimpaan loppuun. Nyt se vihdoin tuli, kun A totesi viime maanantaina, että nyt muuten hoidetaan tuo tapetointi loppuun. Ja niin tehtiin.

Nyt kun koko urakka on tehty, olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen. Se on niin paljon raikkaampi, kotoisampi ja pirteämpi! Kiinnittelin vielä uuden naulakon patterin yläpuolelle, ja sekin sopii muotokielensä (ja toki värinsä) puolesta ihan täydellisesti tapetin kaveriksi. 

Muistin virkistykseksi tässä vielä muutama kuva tuulikaapista ennen tapetointia...


Täältä löydät tuulikaapin esittelyn alkuperäisen näköisenä ja suunnitelma tuulikaapin uudelle ilmeelle.

Tässä sitten kuvat tuulikaapista tapetoituna. Aika kiva lopputulos, vai mitä?




lauantai 11. heinäkuuta 2015

Olohuoneen uusi värimaailma ja by Lassenin kubus 4

Olohuoneessa turkoosi on saanut vihdoin väistyä hieman hempeämmän korostusvärin tieltä. Tällähetkellä yleisilme on aiempaa mustavalkoisempi, ja tehostevärinä on puuterinen vaaleanpunainen. Tuota väriä kaipasin koko kevään, kunnes sitten hankin H&M homelta kuvissa olevan vaaleanpunaisen tyynynpäällisen. Ja tykkään sen väristä ihan hirveästi, vaikka onkin sisätyynylleen liian iso. Huonointa tyynynpäällisessä on kuitenkin sen nukittuminen. Ei ole kovin kummoista laatua, kun muutaman kuukauden käytön jäljiltä tyyny on ihan nukkakerroksen peittämä. Harmi, kun väri on niin hyvä.


Toinen kuvissa näkyvä uutuus on sohvapöytä koristava by Lassenin kubus 4 -kynttilänjalka. Se on hankittu Kouvolassa viime kuussa lopettaneen Designkellarin loppuunmyynnistä. Sitä liikettä jään kyllä kaipaamaan, vaikken ehtinytkään pistäytymään kuin pari kertaa. Valitsin kubuksen mustana, sillä pidän sen matasta pinnasta ja ajattomasta väristä. Toimii aina. Nyt heinäkuisen sateisen ukkospäivän kunniaksi kaivoin jälleen kynttilät tauon jälkeen esiin ja laitoin kynttilänjalat käyttöön. Ja kivastihan ne kynttilät sopivat näin kesäiltaankin tunnelmanluojaksi.



Alimmassa kuvassa näkyy myös loppukeväästä hankittu uusi matto, josta minun piti jo ajat sitten kirjoittaa. Sitten se alkoi nuhraantua ja tummua käytön myötä, enkä ole sitten viitsinyt kovin tarkkoja lähikuvia ottaa. Matto on siis Askosta ja siitä piti myyjän mukaan lähteä tahrat ihan pyyhkimällä. Suoja-ainekin siihen suihkutettiin huolellisesti päälle. Ja ei kyllä tahrat siltikään meinaa lähteä millään! Parhaiten lähtee kotikonstein etikan ja ruokasoodaa avulla (tahran päälle kaadetaan etikkaa ja ripotellaan ruokasoodaa, annetaan vaikuttaa ja kuivettua imuroidaan pois), mutta se ei auta muuhun värjääntymiseen, jota siis ihan maton päällä kävely aiheuttaa. Maton piti sopia myös ulkokäyttöön, mutta olisi kyllä aika nopeasti ihan kamalan näköinen... Onneksi maton voi pestä vedellä, vaikka ihan painepesurilla, ja se ostettiin tarjouksesta, eli se oli myös tosi edullinen. Ei siis oikeastaan harmita, ettei se ihan koskemattomalta enää näytäkään. Eläinkodissa saa tottua siihen, ettei valkoinen kuitenkaan pysy ikinä valkoisena ;)

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Tämän kaason ekat polttarit

Viime viikonloppuna saatiin nauttia siitä, mitä Suomen kesä säiden puolesta parhaimmillaan voi tarjota. Tilaukseni meni epäilemättä perille, sillä lauantaina juhlimme pikkusiskoni polttareita, ja juuri tällaista keliä olin toivonutkin. Nämä olivat ensimmäiset polttarit, joihin olen koskaan osallistunut, ja pieniä paineita tuli siitä, että kaasona olin järjestämisen suhteen päävastuussa. Tässä mainittakoon, että morsiusneitoserkut, joilla oli jo aiempia polttarikokemuksia, kantoivat vähintäänkin omat kortensa kekoon, eikä päivän ideointi ja järjestelyt näin ollen kaatunut allekirjoittaneen tietämättömään niskaan. Ihanasti osallistuivat myös muut polttariseurueen tytöt, kukin oman ehtimisensä mukaan, kiitos siis siitä teille kaikille!

Polttareiden teemaksi valikoitui missiteema, ja minä painoin käsin porukalle samanlaiset paidat, joista päivän jälkeen jäi kaikille kiva muisto - ja hennot t-paitarajat. Lisäksi askartelin pahvista, paperista ja joustavasta paljettinauhasta kaikille numerolaput ranteisiin, kuten kunnon misseillä konsanaan. Morsian oli luonnollisesti numero 1, ja lisäksi hän sai ylleen Bride To Be -nauhan, tiaran huntuineen ja bling-bling -sauvan, että varmasti erottui porukasta.

Koko porukka sai ylleen yhtenevät paidat.

Morsiamen koristuksia.
Päivä alkoi brunssilla Helsingin vanhassa kirkkopuistossa. Pieni paniikki meinasi tosin iskeä heti alkuun, kun morsian soitti autonsa hajonneen matkalla. Matka puistoon jatkui kuitenkin bussilla, ja loppupäivää varten saimme toisen auton lainaan (tuhannet kiitokset pelastajalle, joka joutui heti myös valokuvaajaksi!). Mainittakoon vielä, että vika ei ollut suuri ja auto toimii taas... Brunssilla skoolattiin skumpalla ja herkuteltiin erilaisilla leipomuksilla, hedelmillä, ym. lisäksi tarjolla oli morsiamen toivomuksesta juustokakkulajitelma, jonka makuina olivat vadelma, lime-jugurtti, kolme suklaata, lakritsi, ja valkosuklaa-raparperi. Morsian sai myös heti alkuun päivän ensimmäisen tehtävänsä, jossa hänen tuli valmistaa itselleen polttariasu kuplamuovista, jätesäkistä, sanomalehdestä ja ilmastointiteipistä. Aikaa oli kymmenen minuuttia. Morsian vaatemuotoilun tulevana ammattilaisena tarvitsi vain seitsemän, ja lopputulos oli ihan älyttömän hieno!




Brunssin jälkeen menimme burleskitunnille, jossa tutustuimme lajiin ja opettelimme lyhyen koreografian. Lisäksi harjoittelimme missiposeerausta ja kävelyä. Ryhti, tytöt, ryhti!

Burleskin jälkeen morsian keräsi ohikulkijoilta parisuhde- ja avioliittoneuvoja, ja sitten hyppäsimme autoon ja huristelimme Turenkiin. Siellä oli vuorossa ratsastustunti, sillä erään polttariseurueen jäsenen vinkin mukaan morsian on puhunut haluavansa pitkästä aikaa hevosen selkään. Samanlaiset fiilikset taisi olla muutamalla muullakin polttariporukassa, mukaanlukien itseni. Kun ainakin itselläni edellisestä kerrasta oli venynyt jo viisi vuotta, huomasin hyvin äkkiä, ettei ratsastaminen suinkaan ole kuin pyörälläajo - taidot katoavat ajan myötä todella tehokkaasti. Hevosen valmistelu ratsastusta varten sujui vielä vanhasta muistista, mutta selkään päästyä ajankulun huomasi kyllä nopeasti. Yhden ratsastusta edelleen harrastavan ravaillessa omia ympyröitään, muut tuskailimme kuka minkäkin ongelman kanssa. Aurinko kuitenkin paistoi, hiki virtasi, ja morsian nautti itsestään (minä myös), joten se lienee tärkeintä. Huomasin myös, että viime vuosien aktiivisen liikkumisen ansiosta olen varmaankin parhaassa kunnossa ikinä, ja vastoin kaikkia odotuksiani (ja jotakuinkin kaikkia aiempia kokemuksiani) seuraavan päivän lihassäryt olivat melko pienet ja vain sisäreisien alueella. Mahtavaa!

Ratsastuksen jälkeen ajelimme yhden seurueen jäsenen perheen pikkuiselle mökille, joka sijaitsi saaressa. Soutumatka oli lyhyt (ja sekin sujui aiempaa kevyemmin, jes!), ja perillä ryhdyimme heti ruoanlaittoon ja saunan lämmitykseen. Minä kyhäsin pikaisesti vastan, ja koristelimme saunan perinteistä morsiussaunaa varten. Ohjeita morsiussaunan toteuttamiseen löysin täältä

Lauteille levitettiin luonnonvalkoinen laudeliina ja sauna koristeltiin koivunoksilla. Morsiamelle tehtiin oma "istuin" koivunoksista ja mustikanvarvuista, alimmaksi piilotin yhden pienen katajanoksan, muistuttamaan siitä, ettei avioliittokaan ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Morsian saatettiin saunalle hakkaamalla kattilankansia ja mekkaloimalla (mm. huutamalla "paha pois"), jotta pahat henget kaikkoaisivat. Morsianta autettiin riisumisessa, ja hänet istutettiin paikalleen lauteille. Vaatteet käännettiin salaa ympäri, jotta nähtäisiin miten kärsivällinen vaimo morsiamesta tulisi. Ei edes huomannut koko juttu! Entisiä heiloja vastottiin pois, ja morsian lisäksi juoksi saunan ympäri niin monta kertaa, kuin entisiä heiloja oli, huutaen heidät nimeltä pois. Tämän jälkeen pesimme morsiamen selän suolalla, jotta vanha suola ei janottaisi, ja jauhoilla, joiden tarkoitus on tuoda vaurautta tulevaan liittoon. Hiuksia emme pesseet kananmunilla, sillä siskollani on varmaankin tuntemistani ihmisistä paksuin tukka (miten voikin siskokset olla tämän asian suhteen niin erilaisia?), joten sitä kananmunaa olisi siitä pesty varmaan häihin saakka pois... Välillä viilenneltiin lillumalla ihanasti lämmenneessä järvivedessä. Saunan lopuksi morsian heitti vastan saunan katolle, missä ajatuksena on, että jos vasta jää katolle, se tuo onnea ja varren suunnan avulla ennustaa esikoislapsen sukupuolen. No, vasta jäi katolle, mutta sukupuoliennusteen paljastan vasta, kun näemme miten hyvin ennustus käy toteen ;).

Saunan jälkeen söimme illallista yhdessä valmiiksi katetun pöydän ääressä (siitä kiitos mökin omistajalle, joka oli taiteillut lautasliinatkin todella upeiksi!), ja menuun kuului maa-artisokkacappuccino maitovaahdolla, kylmäsavuporosalaatti, ja suklaamousse. Illallisen lisäksi ohjelmassa oli tietovisaa, rakkausrunoja ja mukavaa yhdessäoloa. Rakkausrunojuttu meni muuten niin, että jokainen osallistuja kirjoitti yhden runon ja sulhanen myös omansa. Morsiamen piti näistä arvata mikä oli sulhasen kirjoittama. Ja kyllä olikin sulhasen kirjoittama runo niin loistava, että sulhanen, jos luet tämän, niin varaudupa lukemaan se häissä! Vedet silmissä nauroimme, runo oli niin osuva ja täysin tunnistettavissa sulhasen kirjoittamaksi!

Koko päivä meni odotuksiakin paremmin (auton hajoamista lukuunottamatta), ja morsian selvästi rentoutui ja nautti olostaan alusta asti! Meidän kahdeksan hengen porukka sulautui ihan saumattomasti yhteen ja uskallan väittää jokaisen nauttineen päivästä! Seuraavana aamuna söimme vielä yhdessä rauhassa aamiaisen, siivosimme paikat ja sanoimme heipat häihin asti. Kiitos vielä tytöt, ja nähdään siellä!

Näissä maisemissa päivä päättyi. 
PS. Kuvat kahta ensimmäistä lukuunottamatta serkkuni ottamia, kiitos niistä!

torstai 2. heinäkuuta 2015

Askeleen lähempänä unelmaani

Hei ystävät, huikeita uutisia!

Hain keväällä Savonia-ammattikorkeaan opiskelemaan sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua, ja eilen opintopolku.fi-hakupalvelussa oli nähtävissä haun tulokset. Niinhän siinä kävi, että pääsin sisään! Minusta tulee siis ihka oikea sisustussuunnittelija ja tulevaisuudessa toivottavasti myös ihan virallisesti sisustusarkkitehti. 

Syyskuun alussa koulunpenkkiä kutsuu jälleen, ja toivottavasti pystyn opintojen edetessä tuomaan lisää syvyyttä ja sisältöä myös tänne blogin puolelle. Matkaani muotoilijaksi voi siis seurata ainakin tätä kautta, tervetuloa mukaani jännittävälle ja varmasti hyvin antoisalla matkalle!


Terveisin Noora, tuleva muotoilija.