Vinkkini vahasinettien tekoon

Vahasinetti on tyylikäs tapa viimeistellä hääkutsu, ja sillä voi tuoda kutsuun lisää persoonallisuutta ja tekstuuria. Sinetti on yhtä aikaa sekä ihanan vanhahtava, että trendikäs, ja sen teko on helppoa ja aika hauskaakin! Tein itse hääkutsuihin sinettejä ensimmäistä kertaa, ja jaan nyt teille vinkkini siihen miten sinetin teko onnistuu mahdollisimman hyvin ensikertalaiseltakin.

Sinetin ja vahat tilasin Etsyn kautta Kiinasta. Jännitin vähän mitä saan, ja milloin tuotteet saapuvat, mutta onnekseni ne tulivat luvatussa ajassa ja olivat juuri mitä olin tilannutkin. Tilasin molemmat samalta myyjältä, jotta toimitusaika olisi sama. Ja oman kokemukseni perusteella voin suositella ko. myyjää, sinettiin linkki tässä, ja vahat löytyvät täältä. Vahaa on olemassa kahdenlaista, mureneva ja ”sitkeää”. Koska halusin että vaha selviää postin käsittelystä, mureneva oli täysin poissuljettu vaihtoehto. Luin keskustelupalstoilta, että Kiinassa myydään tätä ei-mureneva vahaa, joten sen takia uskalsin tilata Kiinasta. Annostelua helpottaakseni tilasin valmiita sydämenmuotoisia annospaloja. Yhdestä palasta sai tehtyä yhden sinetin, joten ei tarvinut pelätä että vaha loppuu kesken. Niiden sulattamista varten tilasin myös pienen vahalusikan, koska olin lukenut, että vaha ei enää siitä irtoa, enkä halunnut uhrata yhtä lusikoistani. Linkki lusikkaan täällä, valitsin tuon pienen koon. 

 

Sinettiin valitsin meidän nimikirjaimet kauniilla fontilla. 

Sinetin voi tehdä joko suoraan kuoreen, tai leivinpaperille ja liimata sitten paikalleen. Itse suosittelen tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa varsinkin ensikertalaisille. Etuna on se, että epäonnistuneen sinetin voi sulattaa ja tehdä uudelleen. Lisäksi saa hieman harjoitella, ja kuoreen voi kiinnittää vain onnistuneita sinettejä. On myös mahdollista, että vaha menee kuoresta läpi ja jättää jäljen kutsuun. Tämä voi toki käydä myös liiman kanssa, ja siksi sujautin kuoren sisään pienen palan paperia suojaamaan kutsua liimalta. 

Sinetin tekoon tarvitset siis:

- sinettileimasimen

- vahaa

- kynttilän (myös kuumaliimapyssyyn sopivaa vahaa on saatavilla)

- vahalusikan

- leivinpaperia

- pienen kupin vettä/jäitä varten

- paperia

- liimaa sinetin kiinnittämiseen

  

Vahasinettien tekoon tarvittavat välineet.

Tee näin:

1. Valmistele askartelupaikka. Laita leivinpaperi tasaiselle, kuumuutta kestävälle alustalle, ota pieneen kuppiin jäitä tai kylmää vettä, laita paperia valmiiksi kupin viereen, avaa ikkuna (vaha voi kärytä aika paljonkin) ja sytytä kynttilä.  

2. Laita vahapala lusikkaan ja pidä sitä kynttilän päällä, irti liekistä. Anna vahan sulaa kokonaan.

 

Sulata vaha lusikassa kynttilän päällä. 

3. Kaada vaha leivinpaperille, ja laske sinettileimasin vahan päälle. Voit hieman pyöräyttää leimasinta vahan pinnassa (pinnan suuntaisesti) ennen kuin annat sen painua vahaan. Näin vaha leviää paremmin leimasimen alle, ja sinetistä tulee helpommin ehjä. Liike on pieni! Älä paina sinettiä vahaan, vaan anna sen laskeutua omalla painollaan. 

4. Anna leimasimen olla vahan päällä kunnes vaha on jähmettynyt kokonaan. Tässä kestää n. 30 s. Tämän jälkeen irrota valmis sinetti leimasimesta ja laita leimasin jäähtymään kuppiin jäiden tai kylmän veden päälle. Kylmällä leimasimella saat kauniimpia sinettejä.

 

Valmiita vahasinettejä. 

5. Kuivaa leimasin huolellisesti erityisesti kuviokaiverruksen kohdalta. Jos kaiverrukseen jää vesipisaroita, sinetin kuvioon jää niiden kohdalle reikiä. Jos teet sinettejä liukuhihnameinigillä, kannattaa uusi vahapala laittaa sulamaan heti kun sinettileimasin on jäähtymässä. Vahalusikan kannattaa laskea aina alassuin, sillä muuten vahaa valuu lusikan ulkopuolelle, ja se käryää ikävästi seuraavaa vahapalaa sulattaessa.

6. Liimaa valmis sinetti kuoren päälle liimalla. Itse käytin pikaliimaa, mutta tähän tarkoitukseen voi sopia muukin liima.

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua, kertokaahan kommenteissa jos kokeilette! Lisävinkit voi myös laittaa kommenttilaatikkoon. Mukavia askarteluhetkiä!

PS. Älkää polttaako itseänne vahalusikkaan tai vahaan!

Tänään tasan 100 päivää häihin <3

Millaiset häät meille tulee - häiden tyyli

Kerroin edellisessä julkaisussa, että kun aloin suunnittelemaan häitämme, juhlien tyyli oli jo hyvin selvillä. Olen tässä viime vuosina päässyt juhlimaan muutaman serkkuni, sekä pikkusiskoni häät, ja näistä olen ottanut inspiraatiota ja suosikkijuttuja myös meidän juhliimme.

Värit halusin pitää selkeinä ja yksinkertainsina, höystettynä häihin sopivalla pehmeydellä. Niinpä päädyin valkoiseen, vihreään ja puuteriin ripauksella kultaisia ja ruusukultaisia yksityiskohtia. Alla olevassa Pinterest-kuvien perusteella rakennetussa kollaasissa näkyy juhlien tyyli, värit ja vähän tunnelmaakin.

Kuva 1 | Kuva 2 | Kuva 3 | Kuva 4 | Kuva 5 | Kuva 6 | Kuva 7 | Kuva 8

Vieraslista on tällä hetkellä 83 henkilöä plus hääpari, joten nippa nappa mahdumme juhlatilaamme (sinne on enimmillään katettu samaan tilaan 86), ja suurin osa heistä sukulaisia. Olisi ihanaa kutsua enemmän kavereitakin, mutta tässä kohtaa tila asettaa niin tiukat rajoitukset, että kutsumme vain ihmisiä, jotka ovat olleet ja tulevat olemaan elämässämme vuosia. Oma sukuni kattaa jo vieraista yli puolet... Lapsia emme kutsu, juurikin tilan puutteen vuoksi, jotta saamme ne itsellemme läheisimmät ihmiset paikalle. Vain oma silloin 2-vuotias tyttömme, sekä siskoni saman ikäinen kummityttömme tulevat häihin kukkaistytöiksi.

Häiden tunnelma on toivottavasti rennon tyylikäs ja lämmin. Haluamme panostaa vieraiden viihtyviiteen, joten ruoka, juoma ja bändi ovat tärkeitä. Onneksi bändi todettiin hyväksi jo siskoni häissä, joten sen suhteen ei tarvitse arvuutella. He pistivät nimittäin sellaiset bileet pystyyn, että hurjimmat poistuivat juhlapaikalta seuraavana aamuna 7.30! Ihan tällaiseen meidän häissä ei ole mahdollisuutta, sillä juhlapaikalta on poistuttava klo 2, mutta toivottavasti suuri osa jaksaa juhlia edes sinne asti. Itse yövymme todennäköisesti kartanon yläkerrassa, joten saamme juhlia vieraittemme kanssa loppuun saakka. Myös varaamaamme catering-firmaa on kehuttu joka paikassa, joten odotukset sen suhteen ovat korkealla. Alkoholijuomat haemme näillä näkymin Latviasta, ja perus viinien ja tölkkijuomien lisäksi meillä on suunnitteilla drinkkibaari.

Näillä eväillä toivon juhlistamme tulevan mahdollisimman viihtyisät. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että sekä me että vieraat viihdymme!

Täältä pääset kurkistamaan My wedding -Pinterest-kansiooni. Kurkkaa nyös Wedding ideas -kansio, jossa on hääinspiraatiota laajemminkin!

Hullujen päivien löytöjä ja tuulikaapin tapettivalinta

Pari viikkoa sitten oli jälleen Stockmannin Hullujen päivien aika ja pitihän minunkin käydä harrastamassa hieman verkkoshoppailua. Olen muiden blogeissa ihastellut Everyday Designin muotoilultaan yksinkertaista ja käytännöllistä paperikassitelinettä, jossa paperinenkin kassi pysyy ehjänä ja on helppo kuljettaa paperinkeräykseen. Meidän kissaeläimellä on kuitenkin tapana tuhota kaikki paperikassit (niistä pitää repiä paloja irti hampailla, se on iiihanaa!), joten telineestä huolimatta paperikassit ei meillä ehjänä pysyisi. Tähänkin löytyy onneksi Everyday Designilta ratkaisu, nimittäin kassitelineeseen sopiva juuttikassi! Se pysyy käytössä taatusti ehjänä ja on ryhdikkään näköinen (eikä siinä ole levottomia kuvioita - vain Everyday Designin logo). Nämä olivat hulluilla päivillä tarjouksena jo viime syksynä, mutta silloin en piheyksissäni tullut niitä hankkineeksi. Nyt kuitenkin klikkasin sekä telineen, että juuttikassin ostoskoriin, molemmat valkoisina. Vihdoin meiltäkin löytyy siisti tapa säilöä keräyspaperi kissan repimien riemunkirjavien paperikasseja sijaan! Ja toimiihan tuo myös lehtien säilytykseen tai muuhun vastaavaan. Kuvia kassista telineineen kunhan saan ten säilytyspaikan riittävän siistiksi...

Toinen ilahduttava löytö Hulluilta päiviltä oli Mazen Crown -naulakko, jonka suunnittelin hankkivani tuulikaappiin koirien ulkoiluvaatteiden kuivattamista ja hihnojen säilyttämistä varten. Mikä tuuri, että sekin löytyi nyt tarjouksesta! 

Meidän tuulikaapin tuleva tyyli alkaa pikkuhiljaa hahmottua, sillä naulakon lisäksi olen myös tehnyt tuulikaapin tapettia koskevan valinnan. Olin pari viikkoa sitten Kouvolassa ja kävimme vanhempieni kanssa piipahtamassa RAK2015 -messuilla, jossa Värisilmän pisteellä oli juuri pohtimani tapettivaihtoehdot esillä. Nyt kun ensi kertaa näin vaihtoehdot luonnossa, oli aivan selvää, että tämä Arne Jakobsenin suunnittelema pienikuvioinen Ypsilon -tapetti on meille se oikea valinta. Väri on juuri sellainen, mistä haaveilin! Messupisteellä jaettiin lisäksi alennuskuponkeja, joilla Kouvolan myymälässä sai seuraavan viikon ajan 30 %:n alennuksen Boråstapeterin tapeteista, joten tapettiakaan ei tarvinut hankkia normaalihintaisena, kun laitoin äitini asialle (itse palasin Kuopioon jo samana päivänä, joten en olisi päässyt tarjousta hyödyntämään). 

Vielä pitäisi valita tuulikaappiin joku hieman esteettisempi kattovalaisin. Se voisi olla joku roikkuvalaisin, jonka johto saa olla reilusti näkyvillä, ja ehkä jotain teollistyylistä, esimerkiksi joku metalliväri voisi olla kiva. Myös musta tai betoni kiehtovat. Koska en osaa vielä päättää, taidan tapetoida seinät, ja kyllä sekin palanen vielä loksahtaa kohdalleen!

Kuva Polyvore

Miltä alkaa näyttää? Katsotaan, josko saisin tapetoitua ja ensi viikolla!

Sekaisin Stringeistä

Jos kirjoittaisin tyyliblogia, tuo otsikko olisi ehkä astetta hämmentävämpi, mutta koska kirjoittelen lähinnä sisustuksesta, kyse on tietenkin String -säilytysjärjestelmistä. Noista siroista ja kevytrakenteisista seinäsäilytysjärjestelmistä, joista voi koota omanlaisensa kokonaisuuden erilaisista hyllyistä, lokerikoista, kaapeista, vitriineistä, laatikoista ja pöytälevyistä. Valikoimassa on korkea System, pienempi Pocket, pleksinen Plex ja nyt myös uusi Works -työpöytä lisävarusteineen. Värivalikoima on laaja ja käyttömahdollisuuksista vain mielikuvitus on rajana! Itse olen viime aikoina hurahtanut näihin ihan täysin (jos nyt hetkeksi unohdetaan ajatus pölyjen pyyhkimisestä). Tässäpä siis teillekin vähän silmäkarkkia näin torstaipäivään. Katsokaa ja inspiroitukaa!

   

   

   

   

Kuvat: String

Minä ja Michael

Ei, en löytänyt Tukholmasta itselleni uutta rakasta, tai ainakaan sillä tavalla, kuin mitä otsikon perusteella voisi luulla. Olen käsilaukkujen suurkuluttaja, paino sillä kuluttaja-osalla, nimittäin käsivarrellani roikkuu lähes aina käsilaukku, jonka sisältä löytyy noin puolet omaisuudestani. Käsissäni on viimeisen muutaman vuoden aikana riutunut jokunen suosikkilaukku, joita kaikkia yhdistää kaksi seikkaa. Ne ovat synteettistä materiaalia - ja kestävät tosi huonosti käyttöä! Viimeisin suosikkini oli Armani Jeansin ihana kamelin värinen box-mallinen laukku, josta varsin pian oston jälkeen petti ensin olkahihnan toisen puolen lukitus ja pian tämän jälkeen käsikahvojen pinnoite alkoi kuoriutua irti. Nyt pinnoite on lähes kokonaan tiessään ja jäljellä on vaaleat muoviset kahvat ja pinnoitteen viimeiset riekaleet. Ja näky on aivan kamala! Tästä oppineena päätin, etten enää ikinä hanki päivittäiskäyttöön laukkua, joka on jotain muuta materiaalia kuin nahkaa. Kesällä Nizzassa lomailessani iskin silmäni Giorgio Armanin mustaan nahkaiseen laukkuun, mutta 600 €:n laukku on yksinkertaisesti täysin ulottumattomissani. Halusin myös riittävän ison laukun, jonka saa lisäksi olalle. Niinpä ihastuin Michael Korsin Large Hamilton Tote- ja Jet Setter-laukkuihin. Väriksi ajattelin klassisia mustaa tai konjakkia.

Yritin joulualennusmyynneistä löytää haluamani laukun tarjoushintaisena, melkein ostinkin Jet Setterin fuksian värisenä, mutta ne ehtivät loppua ennen kuin ehdin ostopäätöstä tehdä. Lähdinkin nyt Tukholmaan tapani mukaan optimistisena, josko sieltä vaikka laukku alennushintaisena löytyisi. Ja oi sitä onnea, kun sujahdimme erääseen liikkeeseen ja siellä, vitriinin ylähyllyllä, alennuslappujen takana hän odotti minua. Musta Large Hamilton Tote kultaisin yksityiskohdin. Katseemme kohtasivat ja tiesin, että se oikea oli löytynyt. 

Laukku on paksua jäykähköä nahkaa ja se on sopivan tilava. Sisällä on avainlenkki, neljä avointa sisätaskua sekä vetoketjutasku. Sinne sujahtavat vaivatta IPad, järkkäri, lompakko, puhelin, silmälasit, aurinkolasit, ja käsirasva sekä Bebanthen -voide huulille. Ja tilaa jää vielä vaikka kuinka paljon! Laukussa on sekä käsikahvat, että olkahihna ja laukku sulkeutuu napakalla magneetilla. Vetoketju olisi ollut sulkemismekanismina ihanteellisempi, mutta laukku on kaikilta muilta osilta juuri sitä mitä hain, joten tässä olin valmis tinkimään.

Nyt toivonkin minulle ja Michaelille monta onnellista vuotta yhdessä, ikääntyköön Michael kauniisti ja arvokkaasti!

Kuva huoneistostamme Tukholmasta laukun ostopäivänä. Legginsit ja neule Indiska, tossut Mark&Spencer, paita Marimekko, kaulakoru Jenni Saksa design.

Mites muuten, kiinnostaako teitä nähdä välillä myös asukuvia? Voisin silloin tällöin postata myös vaateaiheisia juttuja, mikäli se teitä kiinnostaa.

T. Noora ja Michael