Unelmahääni - jos budjetti olisi rajaton

Kuva.

.

Kuten aiemmin taisinkin jo mainita, olen suunnitellut häitäni enemmän tai vähemmän aktiivisesti jo 9 vuotta. Näiden yhdeksän vuoden aikana juhlan tyyli on muuttunut jonkin verran, koska myös oma tyylini on kehittynyt vuosien varrella. Parempaan suuntaan, uskoisin. Tulevaa miestäni ei häiden suunnittelu juurikaan kiinnosta, ja se sopii minulle paremmin kuin hyvin! Saan rauhassa pyöritellä ideoita mielessäni, ja ennen päätöksen tekoa kysyn vielä hänen mielipiteensä. Aina ei kuulemma edes tarvitsisi, mutta haluan että hänkin tietää missä mennään ja millaiset juhlat meille on tulossa, ja saa halutessaan vaikuttaa valintoihin. Onhan ne kuitenkin meidän häämme, vaikka projektina niiden järjestäminen on ennen kaikkea minun.

Kuva.

Häidemme tyylistä voit lukea täällä, mutta millaiset häät suunnittelisin, jos budjetti olisi rajaton? Nyt häitämme juhlitaan pienessa kartanossa täällä koti-Suomessa, mutta unelmahääni vietettäisiin ulkomailla. Ehkä Kreikan Santorinilla, tai jossakin Italian rannikolla. Juhlien väriteema ja tyyli pysyisivät pääpiirteittäin samanlaisina, mutta panostaisin vielä enemmän yksityiskohtiin. Yksityiskohdat ovat mielestäni tosi tärkeitä, koska ne tekevät kokonaisuudesta viimeistellyn ja harkitun oloisen. Enkä tietenkään tarkoita valtavaa määrää krääsää, vaan nimenomaan harkittuja yksityiskohtia niin, että jokaista asiaa on mietitty huolellisesti. Esimerkiksi juomatölkkejä ei häissämme nähtäisi, vaan kaikki juotaisiin kauniisti laseista. Yksityiskohtiin pyrin toki keskittymään nytkin, mutta hieman maltillisemmin.Vähemmän on enemmän.

Kuva.

Unelmahäissäni juhlinta kestäisi koko viikonlopun. Häitä edeltävänä iltana istuisimme iltaa lähimpien perheenjästentemme ja morsiusseurueidemme kanssa hienossa ravintolassa ja söisimme usean ruokalajin illallisen. Vihkiminen tapahtuisi auringonlaskun aikaan ulkona jollakin kauniilla kukkulalla, kukkasin koristellun kaaren alla, meri taustalla. Vieraita olisi paljon, ainakin se 140, jotka alunperin olisimme vieraslistallemme halunneet. Vihkimisen jälkeen juhlisimme suuressa valkoisessa teltassa kattokruunujen alla, pöydillä olisi runsaasti kukkia ja kynttilöitä. Illallinen tarjoiltaisiin pöytiin jälkiruokia lukuunottamatta, jotka jokainen saisi valita runsaasta jälkiruokabuffetista. Tanssisimme pikkutunneille asti, jonka jälkeen vetäytyisimme ylelliseen hotelliin. Aamulla nauttisimme vielä kaikkien vieraidemme kanssa ihanan brunssin, ja jatkaisimme sen jälkeen häämatkalle maailman ympäri.

Tiivistetysti, unelmahääni olisivat saman tyyliset, mutta suuremmassa mittakaavassa, ulkomailla ja ulkona. Täällä Suomessa en kuitenkaan uskalla ottaa riskiä säiden kanssa, ja siksi vihkiminen tapahtuu kirkossa, ja juhlat sisällä kartanossa. Juhlapaikallamme voisi toki vihkiä ulkona, mutta huonon sään sattuessa sisätilat olisivat vihkimiseen omaan makuuni liian ahtaat. Haluan kävellä alttarille isäni saattelemana, eikä tämä sisällä onnistuisi. Päädyimmekin lopulta siihen, että koska haluan mieluummin vihkimisen kauniissa kirkossa, kuin juhlapaikalla sisällä, valitsimme suoraan kirkon. Näin vältämme sääkriisin mahdollisesti aiheuttaman pettymyksen. Lisäksi pidän kirkkojen akustiikasta, joka saa esitykset kuulostamaan upeilta. Kirkossa emme myöskään tarvitse äänentoistoa vihkimiseen tai esityksiin, vaikka meillä se toki löytyisi ihan perhepiiristä. Rakastan myös urkujen mahtipontisuutta, joten en yhtään harmittele ettemme valinneet vihkimistä ulkona. Vieraslistan karsiminen hieman harmittaa, mutta näistä pienistä myönnytyksistä huolimatta tuntuu, että meidän häistämme tulee silti juuri sellaiset kuin on tarkoitus.

Loppukevennyksenä:

Kuva.

Täältä pääset vielä kurkistamaan alati paisuvaan Pinterest-kansiooni, johon kerään häihimme sopivia ideoita.

Millaiset olisivat sinun unelmahääsi?

Kuva.

Millaiset häät meille tulee - häiden tyyli

Kerroin edellisessä julkaisussa, että kun aloin suunnittelemaan häitämme, juhlien tyyli oli jo hyvin selvillä. Olen tässä viime vuosina päässyt juhlimaan muutaman serkkuni, sekä pikkusiskoni häät, ja näistä olen ottanut inspiraatiota ja suosikkijuttuja myös meidän juhliimme.

Värit halusin pitää selkeinä ja yksinkertainsina, höystettynä häihin sopivalla pehmeydellä. Niinpä päädyin valkoiseen, vihreään ja puuteriin ripauksella kultaisia ja ruusukultaisia yksityiskohtia. Alla olevassa Pinterest-kuvien perusteella rakennetussa kollaasissa näkyy juhlien tyyli, värit ja vähän tunnelmaakin.

Kuva 1 | Kuva 2 | Kuva 3 | Kuva 4 | Kuva 5 | Kuva 6 | Kuva 7 | Kuva 8

Vieraslista on tällä hetkellä 83 henkilöä plus hääpari, joten nippa nappa mahdumme juhlatilaamme (sinne on enimmillään katettu samaan tilaan 86), ja suurin osa heistä sukulaisia. Olisi ihanaa kutsua enemmän kavereitakin, mutta tässä kohtaa tila asettaa niin tiukat rajoitukset, että kutsumme vain ihmisiä, jotka ovat olleet ja tulevat olemaan elämässämme vuosia. Oma sukuni kattaa jo vieraista yli puolet... Lapsia emme kutsu, juurikin tilan puutteen vuoksi, jotta saamme ne itsellemme läheisimmät ihmiset paikalle. Vain oma silloin 2-vuotias tyttömme, sekä siskoni saman ikäinen kummityttömme tulevat häihin kukkaistytöiksi.

Häiden tunnelma on toivottavasti rennon tyylikäs ja lämmin. Haluamme panostaa vieraiden viihtyviiteen, joten ruoka, juoma ja bändi ovat tärkeitä. Onneksi bändi todettiin hyväksi jo siskoni häissä, joten sen suhteen ei tarvitse arvuutella. He pistivät nimittäin sellaiset bileet pystyyn, että hurjimmat poistuivat juhlapaikalta seuraavana aamuna 7.30! Ihan tällaiseen meidän häissä ei ole mahdollisuutta, sillä juhlapaikalta on poistuttava klo 2, mutta toivottavasti suuri osa jaksaa juhlia edes sinne asti. Itse yövymme todennäköisesti kartanon yläkerrassa, joten saamme juhlia vieraittemme kanssa loppuun saakka. Myös varaamaamme catering-firmaa on kehuttu joka paikassa, joten odotukset sen suhteen ovat korkealla. Alkoholijuomat haemme näillä näkymin Latviasta, ja perus viinien ja tölkkijuomien lisäksi meillä on suunnitteilla drinkkibaari.

Näillä eväillä toivon juhlistamme tulevan mahdollisimman viihtyisät. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että sekä me että vieraat viihdymme!

Täältä pääset kurkistamaan My wedding -Pinterest-kansiooni. Kurkkaa nyös Wedding ideas -kansio, jossa on hääinspiraatiota laajemminkin!

Siskon häät Sastamalassa - Juhlatila ja koristelu

Menneenä lauantaina juhlittiin pikkusiskoni häitä Sastamalassa... anteeks, Tyrväällä, ja ajattelin (näin sisustuspainotteista blogia kun tässä ainakin yritän kirjoittaa) kertoa yhdessä postauksessa juhlatilasta ja sen koristelusta. (Kuvat ovat iPad-laatua.)

Perjantaiaamuna aikaisin ajelimme vanhempieni kanssa juhlapaikkaa koristelemaan, ja koko päivä siellä vierähtikin. Juhlatilana oli viehättävä Tervahovi, joka koristeltiin lukuisin valoköynnöksin, lyhdyin ja kynttilöin. Alakerrassa oli ruokailutila, jossa oli 10 pitkää pöytää vieraille (reilut 100 vierasta, mahduttiin tiiviisti) sekä morsiusparille oma pieni kahdenhengen pöytä. Pöydät katettiin valkoisin liinoin, päälle levitettiin juuttikankaat kaitaliinoiksi, ja koristeina toimivat kirpputoreilta haalitut messinkiset kynttilänjalat valkoisine kynttilöineen, sekä lasipurkkeihin asetellut harsokukat, valkoiset ja vihertävät hortensiat, ja vaaleanvihreät neilikat. Morsiuspari, muotoilijoita kun ovat molemmat, oli itse suunnitellut kaiki koristelut ja täytyy sanoa, että mielestäni ne olivat tähän tilaan aivan napakymppi! Sopivan rouhea tyyli, joka ei sodi tilan vieläkin rouheampien seinien kanssa, mutta kuitenkin juhlavan pelkistetty olematta liian maalaisromanttinen. Tilan puolesta saadut pöydät ja tuolitkin sopivat tumman värinsä puolesta kauniina kontrastina vaaleiden koristeiden kaveriksi ja toivat omalta osaltaan lisää juhlavuutta.

Yläkerta oli varattu bändille ja tansseille, ja salin kattoon viriteltiin valoköynnöksillä upea tähtitaivas. Lisäksi jokaisessa pylväässä roikkui ledeillä toimiva myrskylyhty ja katonrajaan ripustettiin parikymmentä valkoista paperinarupalloa. Tanssilattian reunustoilla oli muutama pöytä levähdystä varten, ja ne koristeltiin mutkattomasti juuttikankailla, ja juomalaseihin sujautetuilla ledituikuilla. Eikö tullutkin suorastaan unenomainen tunnelma? Kuvat on otettu perjantai-iltana, kun kaikki alkoi olla valmista, joten myrskylyhdyt ja ledituikut eivät näissä kuvissa valitettavasti ole päällä, eikä kynttilöitä ole sytytetty.

Juhlapaikalla oli lisäksi kabinetti- ja saunatilat sekä katettu terassi paljuineen. Perjantai-iltana, tai oikeastaan yönä kävimmekin vielä A:n, serkkuni ja äitini kanssa paljussa ja saunassa rentoutumassa rankan päivän jälkeen (siis mulla äitillä oli rankka päivä koristellessa, pojat olivat ajelleet illaksi Kuopiosta töiden jälkeen, joten olihan niilläkin toki rankka ajomatka takana). Pari kertaa pistäydyin jopa viereisessä järvessä lumpeenlehtien keskellä pulahtamassa täyden kuun paistaessa kirkkaalta taivaalta. Vesi oli aika vilpoisa, mutta toimi täydellisenä väsyneiden jalkojen virkistäjänä! Silläpä jaksoihin sitten hyvin seuraavaan päivään, jolloin koittikin itse H-hetki, mutta siitä lisää myöhemmin... 

T. Kaaso

Olohuoneen uusi värimaailma ja by Lassenin kubus 4

Olohuoneessa turkoosi on saanut vihdoin väistyä hieman hempeämmän korostusvärin tieltä. Tällähetkellä yleisilme on aiempaa mustavalkoisempi, ja tehostevärinä on puuterinen vaaleanpunainen. Tuota väriä kaipasin koko kevään, kunnes sitten hankin H&M homelta kuvissa olevan vaaleanpunaisen tyynynpäällisen. Ja tykkään sen väristä ihan hirveästi, vaikka onkin sisätyynylleen liian iso. Huonointa tyynynpäällisessä on kuitenkin sen nukittuminen. Ei ole kovin kummoista laatua, kun muutaman kuukauden käytön jäljiltä tyyny on ihan nukkakerroksen peittämä. Harmi, kun väri on niin hyvä.

Toinen kuvissa näkyvä uutuus on sohvapöytä koristava by Lassenin kubus 4 -kynttilänjalka. Se on hankittu Kouvolassa viime kuussa lopettaneen Designkellarin loppuunmyynnistä. Sitä liikettä jään kyllä kaipaamaan, vaikken ehtinytkään pistäytymään kuin pari kertaa. Valitsin kubuksen mustana, sillä pidän sen matasta pinnasta ja ajattomasta väristä. Toimii aina. Nyt heinäkuisen sateisen ukkospäivän kunniaksi kaivoin jälleen kynttilät tauon jälkeen esiin ja laitoin kynttilänjalat käyttöön. Ja kivastihan ne kynttilät sopivat näin kesäiltaankin tunnelmanluojaksi.

Alimmassa kuvassa näkyy myös loppukeväästä hankittu uusi matto, josta minun piti jo ajat sitten kirjoittaa. Sitten se alkoi nuhraantua ja tummua käytön myötä, enkä ole sitten viitsinyt kovin tarkkoja lähikuvia ottaa. Matto on siis Askosta ja siitä piti myyjän mukaan lähteä tahrat ihan pyyhkimällä. Suoja-ainekin siihen suihkutettiin huolellisesti päälle. Ja ei kyllä tahrat siltikään meinaa lähteä millään! Parhaiten lähtee kotikonstein etikan ja ruokasoodaa avulla (tahran päälle kaadetaan etikkaa ja ripotellaan ruokasoodaa, annetaan vaikuttaa ja kuivettua imuroidaan pois), mutta se ei auta muuhun värjääntymiseen, jota siis ihan maton päällä kävely aiheuttaa. Maton piti sopia myös ulkokäyttöön, mutta olisi kyllä aika nopeasti ihan kamalan näköinen... Onneksi maton voi pestä vedellä, vaikka ihan painepesurilla, ja se ostettiin tarjouksesta, eli se oli myös tosi edullinen. Ei siis oikeastaan harmita, ettei se ihan koskemattomalta enää näytäkään. Eläinkodissa saa tottua siihen, ettei valkoinen kuitenkaan pysy ikinä valkoisena ;)

Tämän kaason ekat polttarit

Viime viikonloppuna saatiin nauttia siitä, mitä Suomen kesä säiden puolesta parhaimmillaan voi tarjota. Tilaukseni meni epäilemättä perille, sillä lauantaina juhlimme pikkusiskoni polttareita, ja juuri tällaista keliä olin toivonutkin. Nämä olivat ensimmäiset polttarit, joihin olen koskaan osallistunut, ja pieniä paineita tuli siitä, että kaasona olin järjestämisen suhteen päävastuussa. Tässä mainittakoon, että morsiusneitoserkut, joilla oli jo aiempia polttarikokemuksia, kantoivat vähintäänkin omat kortensa kekoon, eikä päivän ideointi ja järjestelyt näin ollen kaatunut allekirjoittaneen tietämättömään niskaan. Ihanasti osallistuivat myös muut polttariseurueen tytöt, kukin oman ehtimisensä mukaan, kiitos siis siitä teille kaikille!

Polttareiden teemaksi valikoitui missiteema, ja minä painoin käsin porukalle samanlaiset paidat, joista päivän jälkeen jäi kaikille kiva muisto - ja hennot t-paitarajat. Lisäksi askartelin pahvista, paperista ja joustavasta paljettinauhasta kaikille numerolaput ranteisiin, kuten kunnon misseillä konsanaan. Morsian oli luonnollisesti numero 1, ja lisäksi hän sai ylleen Bride To Be -nauhan, tiaran huntuineen ja bling-bling -sauvan, että varmasti erottui porukasta.

Koko porukka sai ylleen yhtenevät paidat.

Morsiamen koristuksia.

Päivä alkoi brunssilla Helsingin vanhassa kirkkopuistossa. Pieni paniikki meinasi tosin iskeä heti alkuun, kun morsian soitti autonsa hajonneen matkalla. Matka puistoon jatkui kuitenkin bussilla, ja loppupäivää varten saimme toisen auton lainaan (tuhannet kiitokset pelastajalle, joka joutui heti myös valokuvaajaksi!). Mainittakoon vielä, että vika ei ollut suuri ja auto toimii taas... Brunssilla skoolattiin skumpalla ja herkuteltiin erilaisilla leipomuksilla, hedelmillä, ym. lisäksi tarjolla oli morsiamen toivomuksesta juustokakkulajitelma, jonka makuina olivat vadelma, lime-jugurtti, kolme suklaata, lakritsi, ja valkosuklaa-raparperi. Morsian sai myös heti alkuun päivän ensimmäisen tehtävänsä, jossa hänen tuli valmistaa itselleen polttariasu kuplamuovista, jätesäkistä, sanomalehdestä ja ilmastointiteipistä. Aikaa oli kymmenen minuuttia. Morsian vaatemuotoilun tulevana ammattilaisena tarvitsi vain seitsemän, ja lopputulos oli ihan älyttömän hieno!

Brunssin jälkeen menimme burleskitunnille, jossa tutustuimme lajiin ja opettelimme lyhyen koreografian. Lisäksi harjoittelimme missiposeerausta ja kävelyä. Ryhti, tytöt, ryhti!

Burleskin jälkeen morsian keräsi ohikulkijoilta parisuhde- ja avioliittoneuvoja, ja sitten hyppäsimme autoon ja huristelimme Turenkiin. Siellä oli vuorossa ratsastustunti, sillä erään polttariseurueen jäsenen vinkin mukaan morsian on puhunut haluavansa pitkästä aikaa hevosen selkään. Samanlaiset fiilikset taisi olla muutamalla muullakin polttariporukassa, mukaanlukien itseni. Kun ainakin itselläni edellisestä kerrasta oli venynyt jo viisi vuotta, huomasin hyvin äkkiä, ettei ratsastaminen suinkaan ole kuin pyörälläajo - taidot katoavat ajan myötä todella tehokkaasti. Hevosen valmistelu ratsastusta varten sujui vielä vanhasta muistista, mutta selkään päästyä ajankulun huomasi kyllä nopeasti. Yhden ratsastusta edelleen harrastavan ravaillessa omia ympyröitään, muut tuskailimme kuka minkäkin ongelman kanssa. Aurinko kuitenkin paistoi, hiki virtasi, ja morsian nautti itsestään (minä myös), joten se lienee tärkeintä. Huomasin myös, että viime vuosien aktiivisen liikkumisen ansiosta olen varmaankin parhaassa kunnossa ikinä, ja vastoin kaikkia odotuksiani (ja jotakuinkin kaikkia aiempia kokemuksiani) seuraavan päivän lihassäryt olivat melko pienet ja vain sisäreisien alueella. Mahtavaa!

Ratsastuksen jälkeen ajelimme yhden seurueen jäsenen perheen pikkuiselle mökille, joka sijaitsi saaressa. Soutumatka oli lyhyt (ja sekin sujui aiempaa kevyemmin, jes!), ja perillä ryhdyimme heti ruoanlaittoon ja saunan lämmitykseen. Minä kyhäsin pikaisesti vastan, ja koristelimme saunan perinteistä morsiussaunaa varten. Ohjeita morsiussaunan toteuttamiseen löysin täältä. 

Lauteille levitettiin luonnonvalkoinen laudeliina ja sauna koristeltiin koivunoksilla. Morsiamelle tehtiin oma "istuin" koivunoksista ja mustikanvarvuista, alimmaksi piilotin yhden pienen katajanoksan, muistuttamaan siitä, ettei avioliittokaan ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Morsian saatettiin saunalle hakkaamalla kattilankansia ja mekkaloimalla (mm. huutamalla "paha pois"), jotta pahat henget kaikkoaisivat. Morsianta autettiin riisumisessa, ja hänet istutettiin paikalleen lauteille. Vaatteet käännettiin salaa ympäri, jotta nähtäisiin miten kärsivällinen vaimo morsiamesta tulisi. Ei edes huomannut koko juttu! Entisiä heiloja vastottiin pois, ja morsian lisäksi juoksi saunan ympäri niin monta kertaa, kuin entisiä heiloja oli, huutaen heidät nimeltä pois. Tämän jälkeen pesimme morsiamen selän suolalla, jotta vanha suola ei janottaisi, ja jauhoilla, joiden tarkoitus on tuoda vaurautta tulevaan liittoon. Hiuksia emme pesseet kananmunilla, sillä siskollani on varmaankin tuntemistani ihmisistä paksuin tukka (miten voikin siskokset olla tämän asian suhteen niin erilaisia?), joten sitä kananmunaa olisi siitä pesty varmaan häihin saakka pois... Välillä viilenneltiin lillumalla ihanasti lämmenneessä järvivedessä. Saunan lopuksi morsian heitti vastan saunan katolle, missä ajatuksena on, että jos vasta jää katolle, se tuo onnea ja varren suunnan avulla ennustaa esikoislapsen sukupuolen. No, vasta jäi katolle, mutta sukupuoliennusteen paljastan vasta, kun näemme miten hyvin ennustus käy toteen ;).

Saunan jälkeen söimme illallista yhdessä valmiiksi katetun pöydän ääressä (siitä kiitos mökin omistajalle, joka oli taiteillut lautasliinatkin todella upeiksi!), ja menuun kuului maa-artisokkacappuccino maitovaahdolla, kylmäsavuporosalaatti, ja suklaamousse. Illallisen lisäksi ohjelmassa oli tietovisaa, rakkausrunoja ja mukavaa yhdessäoloa. Rakkausrunojuttu meni muuten niin, että jokainen osallistuja kirjoitti yhden runon ja sulhanen myös omansa. Morsiamen piti näistä arvata mikä oli sulhasen kirjoittama. Ja kyllä olikin sulhasen kirjoittama runo niin loistava, että sulhanen, jos luet tämän, niin varaudupa lukemaan se häissä! Vedet silmissä nauroimme, runo oli niin osuva ja täysin tunnistettavissa sulhasen kirjoittamaksi!

Koko päivä meni odotuksiakin paremmin (auton hajoamista lukuunottamatta), ja morsian selvästi rentoutui ja nautti olostaan alusta asti! Meidän kahdeksan hengen porukka sulautui ihan saumattomasti yhteen ja uskallan väittää jokaisen nauttineen päivästä! Seuraavana aamuna söimme vielä yhdessä rauhassa aamiaisen, siivosimme paikat ja sanoimme heipat häihin asti. Kiitos vielä tytöt, ja nähdään siellä!

Näissä maisemissa päivä päättyi. 

PS. Kuvat kahta ensimmäistä lukuunottamatta serkkuni ottamia, kiitos niistä!

Meidän koti osa 6: Terassin sisustus

Meidän kodin yksi ihanimpia puolia on oma pieni piha. Suurin osa siitä on patiota, pieni alue on jätetty nurmikolle ja istutuksille. Keittiön ikkunan eteen jää aidattu patioalue, johon olen alusta asti haaveillut laittavani suuren terassisohvan, ruokapöydän ja grillin. Nyt yksi osa tästä haaveista on toteutettu, nimittäin löysin meille 180 cm x 190 cm -kokoisen kulmasohvan Maskun alennusmyynnistä. Sohva meni heti tilaukseenja saapui kahdessa päivässä, juuri ennen juhannusta. Silloin kelit eivät vielä olleet kovin kesäiset, mutta nyt alkaa näyttää hyvältä ja sohvalle on saatu käyttöön!

Tältä patio näytti ennen:

Ja tältä se näyttää nyt:

Aurinkopurje suojaa sekä auringon haitalliselta UV-säteilyltä, sekä hieman sateelta. Se myös ehkäisee mustien sohvatekstiilien haalistumista. Purje on Rautiasta ja se on kokoa S. Somisteeksi keräsin luonnonkukkien pulloihin. Tässä on ihana nautiskella helteisistä päivistä lueskellen!

Pinaatti ja peruna rehottavat juuttisäkeissä. Porttiin olen laittanut muutaman sinisävyisen orvokin korissa ja ne kukkivat nyt kauniisti.

Nyt saa kesä tulla, kun on löhöilypaikka kunnossa!

Ikuinen ikilatva.

Muistatteko, kun huhtikuun alussa kävin hakemassa sairastelun keskelle hieman piristystä kukkakaupasta, ja löysin itselleni entuudestaan täysin tuntemattoman ikilatvan? Postaus löytyy täältä, ja alla pari kuvaa siitä miltä se ostettaessa näytti:

Täytyy sanoa, että on muuten nimensä veroinen kasvi, sillä se kesti kauniina juhannukseen saakka! Vaihdoin vettä tosi laiskasti, varsinkin loppua kohden, ja vain parissa alimmassa lehdessä se näkyi hieman kuivumisena. 

Juhannuksenalusviikolla ikilatva yllättäen aukaisi päässään olevan nupun, jonka jälkeen kasvi lakastui nopeasti. Aika erikoinen kasvi, täytyy sanoa!

Toivottavasti teillä oli rentouttava juhannus! 

Mökkikauden avaus

Täällä ollaan, mökillä ensimmäistä kertaa tänä kesänä. On saunottu, käyty kahdesti järvessä kastautumassa (toisella kerralla sukelsin!), iltapala on syöty ja telkkarista tulee Hercule Poirot. Tähän kun yhdistyy allaolevat maisemat, niin voiko täydellisempää olla? No, ainakin voisi olla lämpimämpi, mutta lämpötilasta huolimatta kyllä Suomen kesä on kaunis!