Lehdestä luettua

Sain jokunen viikko sitten jännittävän viestin Savon Sanomien sisustustoimittajalta, joka pyysi haastattelua juttusarjaan, jossa kerrotaan ihmisten kodeista. Meidän kodista tulisi yksi näistä esiteltävistä kodeista. Kuinka jännittävää!

Tänään juttu sitten ilmeistyi ja tästä linkistä voitte lukea jutun nettiversion. Huomaa myös jutun alapuolella oleva linkki kuviin. Mielestäni juttu on tosi kiva ja olen hyvin otettu sanoista joilla minua kuvaillaan. Toisaalta tunnistan kyllä itseni kuvauksesta! Ja kaiken lisäksi oli tosi ihanaa saada ammattilaisen ottamia kuvia meidän kodista ja lemmikeistä! 

Terkkuja Tukholmasta!

Noora

Kuvat: Tuire Punkki / Savon Sanomat

Reissuun lähdössä.

Hejssan alla!

Aamulla suuntaan äitini ja siskoni kanssa Tukholmaan seuraamaan taitoluistelun EM-kilpailuja (tapaamme käydä katsomassa ko. kisat joka vuosi). Samalla pääsemme kiertelemään myös kaupungin ihanissa sisustusliikkeissä, kahviloissa, ym. En malta odottaa! Ensin pitää kuitenkin hetkeksi ummistaa silmiä, joten god natt, sov gått!

PS. Vinkkejä kivoista sisustus-/designliikkeistä ja kahviloista tai ravintoloista otetaan vastaan, joten pistä kommenttia alle!

Vi ses!

Noora

Meidän koti osa 4: Ruokailutila

Keittiön vieressä, heti sisäänkäynnin oikealla puolella on pieni ruokailutila. Tilan takaseinällä on ihana mustavalkoinen kuviotapetti, jonka kuvio on hieman koholla. Sitä on kiva silitellä. Ikkunasta näkyy omaan aidattuun pihaan. 

Pöytään tein kattauksen valkoisilla ja harmailla Iittalan Teema -lautasilla, vedenvihreillä Teema -kulhoilla, Essence vesi- ja valkoviinilaseilla sekä sinisellä pikkukaatimella, ja Mango -ruokailuvälineillä. Pöytäliina on Lapuan Kankureiden, ja se on lainassa äidiltäni, kaadin on Ikeasta ja servietit Pentikiltä. Iittalan Nappula -kynttilänjalat (joita sain vielä kolmannen valmistujaislahjaksi jälkikäteen!) tuovat lämpöä ja sytytetyt kynttilät tunnelmaa. Pöytään katoin myös valmistujaislahjaksi saamani shamppanjapullon, joka tosin tyhjennettiin jo uutena vuotena valmistujaisjuhlissani. Ruukussa pöydällä ja ja Ikean valkoisissa viherseinällä roikkuvissa keittiöpurkeissa on yrttejä ja pari viherkasvia.

Saarekkeelle levitin äidiltä lainassa olevan Lapuan Kankureiden kaitaliinan ja maljakkoon leikkasin amarylliksen kukkavarret. Posliiniset keittiöpurkit ovat Pentikiltä ja uusi keittiönmatto H&M Homesta. Keittiöpyyhkeet ovat myös Lapuan Kankureiden. 

Arvontavoitto ja makuuhuoneen tämänhetkinen ilme

Voitin joulukuussa Koti kaupungin laidalla -blogin arvonnassa Beach Housen parivuoteen lakanasetin, joka on ihanan pehmeää jersey-kudosta. Koska molemmilla koirilla oli juuri juoksut peräjälkeen, ihanat valkoiset lakanat ovat saaneet odotella käyttöönottoa kaapissa... Nyt kuitenkin vihdoin uskalsin pedata lakanat sänkyyn, ja kylläpä ovatkin ihanan pehmeät! Voittamaani settiin kuuluivat siis parivuoteen pussilakana ja kaksi tyynynpäällistä. Ennen tätä meillä ei ollut yhtään parivuoteen pussilakana eikä siis parivuoteen täkkiäkään, mutta onneksi löysin budjettiimme sopivaan hintaan täkin Kodintukusta. Nyt sitten pääsimme vihdoin testaamaan millaista yhteisen kahdelle hengelle tarkoitetun peiton alla on nukkua. Näyttäisi siltä, että selvisimme haasteesta voittajina! Peittoa riitti molemmille ja uusissa lakanoissa nukutti oikein mukavasti. Pitänee kuitenkin vielä tarkistaa A:lta hänen näkemyksensä, voihan nimittäin olla, että peittoa riitti MINULLE, kun hän vain värjötteli kylmissään peiton kulmaan tarrautuen..

Kuten kuvista näkyy, meillä on vihdoin päiväpeitto! Se löytyi Kuopion Kodin1:sen loppuunmyynnistä alennuksesta. Kyseistä Annon vaaleanharmaata päiväpeittoa olen aiemminkin himoinnut, mutta en ole raaskinut ostaa normaalihintaisena. Uutta on myös helmalakana, jonka tärkein tehtävä on hillitä kissan himoja käyttää sängyn kulmia kynsiensä teroittamiseen. Aiemman kokemuksen perusteella helmalakana on ollut toimiva keino, ja sellainen onkin ollut jo jonkin aikaa käytössä vierassängyssämme. Nyt yöpöydälläni on myös syntymäpäivälahjaksi saamani Block -valaisin ja kylläpä se sopii mielestäni paikalleen oikein hyvin, vaikka kyseistä lamppua en alunperin yövaloksi edes tullut ajatelleeksi!  

Kenkäkaapin päällä on rakastamani Pentikin lyhty ja syntymäpäivälahjaksi saamani Lumoavan Bella -kaulakoru kauniissa valkoisessa rasiassaan. Iittalan hiekanvärinen Vitriini -rasia sulkee sisäänsä ketjukaulakoruni.

Asettelin sängylle viltin ja Muru-kissani tulkitsi tämän ilmeisesti merkiksi omasta paikastaan, sen verran onnellisena kissaneiti nimittäin sen päällä loikoili. Oikeastaan koko päivän. Kyllä kissan elämä on sitten rankkaa!

Yhtä reipasta päivää teille muillekin! ;)

Noora

Hotellissa: Pietarsaaren Kaupunginhotelli

Olin tänään jälleen tuomarina taitoluistelukisoissa, tällä kertaa Pietarsaaressa. Majoituin reissulla Kaupunginhotellissa (tai no, edelleenhän minä täällä makoilen), joka on viehättävä 100 vuotta vanha rakennus. Huoneeni on kompakti, mutta kotoisa ja mitäpä sitä muuta parin yön majoittumiseen kaipaakaan. Leveä sänky, televisio josta voi katsella hömppäleffoja (eilen Miss Kovis ja tänään Holiday, täydellistä!) ja soma vaaleanvioletti kylpyhuone. Huomenna kurvaan Helsingin kautta, serkun tupaantuliaisbrunssille, ennen kuin palaan takaisin kotiin Savon sydämeen. Tässäpä kuitenkin ennen sitä vielä pari kuvaa hotellihuoneestani.

Piristysruiske kofeiinista

A hankki meille muutama viikko sitten kapselikeittimen. Koska A on meillä ainut kahvinjuoja (lukuunottamatta silloin tällöin nauttimaani erikoiskahvia), ei kahvin keittely tavallisella keittimellä vain yhtä henkilöä varten ainakaan joka aamu tunnu tarpeelliselta ja niinpä kapselikeitin on tähän tarkoitukseen oikein paikallaan. Sillä kun keitetään kerrallaan aina yksi kupillinen.

No, eilen aloitin kuitenkin aamuni hyvin poikkeuksellisesti isolla 4 dl:n kupillisella Mochaa, jonka siis kapselikeittimellä itselleni loihdin. Ja onpa muuten tosi herkullista, suosikkikahvini kun kahvilassa on Café Mocha (ja paljon kermavaahtoa, nams!). Kaikki minut tuntevat tietävät, että olen normaalistikin "varsin" pirteä tyyppi, enkä juuri tarvitse kofeiinin antamaa lisäenergiaa. Äitinikin on joskus vannottanut minua juomasta kahvia enää ikinä, kun kahvilakäynnin jälkeen käyn hirveillä ylikierroksilla... Nyt kuitenkin kofeiinin antama piristysruiske oli juuri sopiva ja sain pitkästä aikaa kotona roikkuvia asioita tehtyä.

Esittelin jo ajat sitten täällä serkultani saamiani ihania Muumi -kalentereita, joista aion tehdä rappukäytäväämme kollaasiseinän. Nyt tartuinkin tuumasta toimeen, kehystäen viimeisetkin kuvat (ihan kaikille kehyksiä ei vielä riittänyt, joten vielä pari kehystä täytyy käydä hankkimassa), ja sitten kiinnittelin taulut Command -taulunkiinnityspaloilla seinälle. Suosittelen muuten todella lämpimästi näitä taulun kiinnittämiseen tarkoitettuja tarrapaloja, koska niillä taulujen asentaminen on helppoa, seiniin ei tarvitse tehdä reikiä ja teipit myös irtoavat seinästä jättämättä minkäänlaisia jälkiä! Näitä saa ainakin Clas Ohlsonista. Kehykset on hankittu Ikeasta.

Rappuset ennen taulujen kiinnitystä.

Rappujen yläpuolella on nostalginen bändijuliste 70-luvun alkupuolelta. Isäni on kuvassa alhaalla keskellä.

Seuraavaksi tartuinkin jo suurempaan operaatioon, eli olohuoneen huonekaluihin ja niiden järjestykseen. Meillä on edellisessä kodissa käytössä ollut tv-taso, joka uudessa kodissa kuitenkin tv-hyllystön hankinnan jälkeen on käytännössä tarpeeton. Taso on tähän asti ollut olohuoneen ikkunan edessä kukkatasona ja sen avohyllyllä on säilytetty sisustuslehtiä. Nyt kuitenkin viimein päätin, että tason on aika lähteä, joten tyhjensin lehdet Artekin Kanto -lehtitelineen pahvilaatikkoon ja nostin kasvit piirongin päälle, jonka hilasin ikkunan eteen. Lopputuloksesta saatte nähdä kuvia hieman myöhemmin, kunhan saan tavarat asettumaan paikoilleen. Nyt kuitenkin kuvia alkuperäisestä järjestyksestä (kuvat otettu älypuhelimellani, joten pahoittelen kuvanlaatua), ja sitä myöten ensimmäinen kokonaiskatsaus meidän olohuoneeseen. 

                        

Sohva, rahi, beige viltti ja turkoosit sohvatyynyt ja turkoosi sivuverho ovat Askosta, ikkunan alla oleva tv-taso, sohvapöytä ja lampaantalja Ikeasta, vitriini, piironki ja matto Iskusta, jalkalamppu Prismasta ja kattovalaisin Kodin1:stä. Nojatuoli isovanhemmilta, valkoinen villahuopa saatu lahjaksi, samoin valkoinen vasikantalja. Vallilaan Kelohonka -sivuverhon ostopaikkaa en muista. 

Olohuoneen kuvat ovat kesältä, joten sen jälkeen meillä on vaihtunut ikkunat, seinälle on ripustettu suuri peili ja kattovalaisin on siirretty sohvapöydän päälle. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Ihania lahjuksia

Joulukuussa juhlin syntymäpäiviäni, joulua ja vielä valmistujaisianikin. Sain siis paljon aivan ihania lahjoja, joita ajattelin seuraavassa hieman esitellä. Syntymäpäivälahjaksi sain A:lta ihanan Block -valaisimen mustalla johdolla. Se on päässyt yöpöydälleni yövaloksi.

Siskoltani aviopuolisoineen sain aivan mahtavat lahjat sekä syntymäpäivälahjaksi että joululahjaksi. He ovat ahkeria kirppiskävijöitä ja olivatkin löytäneet minulle keräämänsä Arabian kauniin Lumikukka -astiasarjan keittokulhot kansineen vaaleansinisinä. Toisen sain syntymäpäivälahjaksi, toisen joululahjaksi. Ja ne ovat niin ihanat! Toinen on hieman toista matalampi, mutta muuten ne ovat lähes samanlaiset. Lumikukka -sarjaa valmistettiin 50-luvun lopulla ja 60-luvulla, ja varsinkin pienemmät astiat ovat melkoisen ohutta posliinia. Niitä ei siis kirpputoreilla kovinkaan usein näe, mutta siskoni avopuolisoineen olivat onnistuneet jotenkin löytämään tällaiset aarteet. Aiemmin olen saanut heiltä kahvikupin aluslautasineen ja pullalautasen vaalean harmaana.

Vanhemmiltani sain joululahjaksi Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen, joka kertoo mm. päivän askelmäärän, (kilo)kalorikulutuksen, kellonajan, toteutuneen aktiivisuusmäärään suhteessa omaan asettamaansa tavoitteeseen, ja ajan kävellen tai hölkäten, jotta tavoitteen saisi täytettyä. Kätevä,
joskin varsinkin laiskoina päivinä brutaalin rehellinen... Niin, ja lisäksi ranneke tarkkailee myös
miten pitkään päivän aikana tulee maatua, istuttua, seisottaa, käveltyä ja juostua, sekä kuinka pitkät yöunet on tullut nukuttua ja mikä osa siitä rauhallisesti/levottomasti.

Valmistujaislahjaksi vanhempani ostivat minulle IPad Air 2:n 64 GB:n muistilla. Ja on se kyllä niiiin näppärä, pakko myöntää! Koska tietokoneenkäyttöni rajoittuu mahdollisten työjuttujen tekemisen lisäksi lähinnä netissä surffailuun, sähköpostiin, Facebookiin, Pinterestiin ja Bloglovin'iin, läppärin käyttöni jää tabletin saamisen jälkeen lähinnä kuvien siirtämiseen järkkärin muistikortilta koneelle (ja omaan Dropbox -kansioon, josta kopioin ne tabletille). 

Valmistujaislahjaksi sain myös ihania design -lahjoja, jollaisia olin toivonutkin! Sain mm. Iittalan Sarpaneva Steel -teräsvadin (32 cm), kirkkaita Kastehelmi -tuikkuja ja tänään noudin vielä postista Artekin valkoisen Kanto -lehtitelineen. Kaikki aivan ihania, kiitoskiitoskiitos! Lisäksi uuden vuoden aattona shoppailessamme Iittalan myymälässä äidilleni selvisi hänellä olevan 50 €:n arvoinen etuseteli kiitoksena ahkerasta asioinnista, joka oli vielä sen päivän voimassa, ja niinpä minäpä reippaana tyttönä löysin sille heti käyttöä, ja nappasin messingin värisen Nappula - kynttilänjalkasetin. Koska en saanut niitä lahjaksi, ihanuudet saivat sitten jäädä minulle. Kuvista puuttuvat vielä saamani Iittalan Essence -kuohuviinilasit ja shamppanjapullo, jotka unohdin ottaa mukaan kuvaan, koska ne ovat jo olleet uutena vuonna käytössä, ja löytäneet paikkansa olohuoneen vitriinistä. Shamppanja juotiin valmistujaisissani tervetuliaismaljana.

Huomaa karvaiset sohvatyynyt, myös se musta. 100 % aitoa villaa ;) 

Olen kaikista saamistani lahjoista todella kiitollinen, ja ne kaikki tulevat varmasti käyttöön! Juuri tällaiset ajattomat design-tuotteet ovat todella mieluisia lahjoja, koska ne kestävät aikaa tyylinsä puolesta ja toisaalta oletus on, että niiden laatu on niin hyvä, että ne todella myös kestävät pitkään hyvinä ja ilahduttavat näin vuodesta toiseen (ja oma varallisuuteni ei sellaisten hankintaan juuri nyt anna myöden). Minulla on kotona niin paljon tavaraa, että en juurikaan halua mitään mitä en tarvitse, ja tavoitteenani omia hankintojani tehdessä on pyrkiä satsaamaan vähään, mutta laadukkaaseen, tai ainakin se on koko ajan enemmän tavoitteenani. Näissä lahjoissa juuri nämä ominaisuudet ovat mielestäni aivan kohdallaan!