maanantai 30. lokakuuta 2017

Vinkkini hääpuvun sovitukseen

Tässä kaikille hääpukua etsiville muutama vinkki siitä miten sovitukseen kannattaa valmistautua:

1. Mieti mistä pidät

Pukuja kannattaa selailla netissä, ja miettiä valmiiksi minkä tyyppisistä puvuista pidät. Mieti minkälainen yläosan muoto, helma, laahus, koristelut, värit ja materiaalit sinua miellyttävät tai eivät miellytä. Minkälaisen siluetin haluaisit. Näin tiedät edes suunnilleen minkä tyyppistä pukua lähdet etsimään. Sovituksessa selviää sitten minkä mallinen puku vartalollesi sopii, ja näiden suuntaviivojen perusteella löydät juuri sinulle sopivan puvun.

Minulla oli aika selkeänä mielessä minkä tyylisen puvun haluaisin (unelmapukuni olisi Galia Lahavin Loretta, mutta yli kymppitonnin hintaisena jäi kauas, kauas budjetista). Unelmapukuni on puolimerenneitomallinen, laahuksellinen puku, jossa on pitsiä yläosassa, muhkea tyllihelma ja kaunis, pitsein reunustettu avonainen selkä. Osa näistä ominaisuuksista löytyykin valitsemastani puvusta, joten taustatutkimuksesta oli ilmeisesti hyötyä.

2. Päätä budjetti

Mieti minkä verran haluat/voit panostaa pukuusi, vai käytätkö rahat mieluummin johonkin muuhun. Kun tiedät budjettisi, älä edes sovita pukuja, jotka menevät sen yli, ettet turhaan ihastu tuplasti liian kalliiseen pukuun.

3. Varaa aika ja saavu ajoissa

Eri hääpukuliikkeet myyvät hieman eri tyylisiä pukuja. Toiset ovat tiukemmin erikoistuneet juuri johonkin tiettyyn tyyliin, kun toisissa valikoima on laajempi. Kun olet miettinyt valmiiksi minkälaisen puvun haluat, on helpompaa päättää minne haluaisit mennä sovittelemaan.

Itse päädyin Niinattareen liikkeen suuren valikoiman perusteella, mutta myös siksi, että olin netin perusteella löytänyt monta mieleistäni pukua juuri kyseisestä liikkeestä. Suosittelen tekemään aina ajanvarauksen, siten varmistat että pääset sovittelemaan juuri silloin kuin haluat, ja että myyjä ehtii palvella sinua. Kaikkiin liikkeisiin ei edes pääse ilman ajanvarausta. Saavu paikalle viimeistään kun aikasi alkaa, mieluiten muutamaa minuuttia aiemmin, jotta itse pukujen sovittelulle jää tarpeeksi aikaa.

4. Ei koko sukua mukaan

Minulla oli mukanani kaasona toimiva pikkusiskoni, sekä serkkuni, joka sovitti pukuja minun jälkeeni. Muuten olisin mennyt vain siskoni kanssa, mutta näinkin oli tosi kiva! Kuitenkin mitä enemmän makutuomareita on, sitä hankalampaa päätöksenteko voi olla, sillä mielipiteitä on myös yhtä monta. Koska tärkein on nimenoman sinun mielipiteesi, et tarvitse kuin yhden ihmisen tueksesi. Kaksi makutuomaria on hyvä maksimi, ja sovitustiloihin ei usein edes mahdu kovin montaa seuralaista. Niinattaressa oli tuolit kahdelle, ja isommalla porukalla olisi ollut ahdasta.

5. Meikkaa vain silmät

Näin et sotke pukuja meikkiin, mutta näytät kuitenkin skarpimmalta. Silmät on vielä helppo suojata käsillä, mutta koko kasvojen suojaaminen on vaikeaa. Niinattaressa puvut puettiin myyjän avustuksella niin, että omat kädet tulivat puvun ja kasvojen väliin, ja merenneitomalliset puettiin alakautta. Joissakin liikkeissä laitetaan pussi päähän puvun pukeminen ajaksi, jotta meikki ei pääse tarttumaan pukuun. Varmuuden vuoksi kannattaa kuitenkin pitää pakkelit minimissä, ja luottaa vaikka sitten vain rajaukseen ja ripsariin. Hieman meikkiä kannattaa kuitenkin olla, ettet näytä väsähtäneeltä, ja osaat paremmin kuvitella itsesi juhlalookissasi.

6. Laita hiuksia edes vähän

Kun hiukset ovat kiinni, niihin on helppo mallailla myös huntuja tai hiuskoristeita, jolloin saat käsityksen siitä miltä kokonaisuus voisi näyttää. Itse laitoin ihan vain letin, mutta jos jaksaa ja osaa näpertää, joku simppeli nuttura toimisi loistavasti.

7. Ei pitsialusvaatteita

Jätä pitsiset alushousut kotiin, koska pukujen hakaset jäävät hirvittävän helposti kiinni jopa pieniin reunapitseihin. Varsinkin jos puvussa on ”turvavyö”, sen hakaset jäävät helposti kiinni alushousuihin, jos niissä on vähänkään pitsiä (kuten esimerkiksi minulla, en etukäteen olisi edes tajunnut että niin pieneen pitsireunaan voisi jotain jäädä kiinni). Kannattaakin pukeutua pitsittömiin alusvaatteisiin, jotta myyjäsi ei tarvitse kaivella alushousuihisi takertuneita hakasia puvun uumenista.

8. Luota myyjään

Anna myös myyjän ehdottaa pukuja, sillä hän tietää millaisia pukuja heillä on, ja osaa ammattilaisena etsiä vartalollesi sopivimman puvun. Kuuntele myyjän neuvoja, mutta tee päätös lopulta sen mukaan mistä itse pidät. Omaa pukuani en olisi osannut valita, sillä se ei rekissä näyttänyt juuri miltään. Päällä pukuni oli kuitenkin selvästi paras kaikista sovittamistani puvuista. Onneksi myyjä toi puvun sovitettavaksi, sillä muuten en olisi vielä pukuani löytänyt. Tässäkin asiassa kannattaa siis luottaa ammattilaiseen!

9. Nauti! 

Olen itse haaveillut tulevista häistämme suunnilleen yhdeksän vuotta, joten sen vuoksi olin jopa hieman hämilläni, kun puku löytyikin jo ensimmäisellä sovituskerralla. Olin kuvitellut kiertävän muutaman liikkeen sovittelemassa ja fiilistelemässä pukuja. Sen sijaan marssin vain yhteen liikkeeseen, sovitin kahdeksaa pukua, ja tilasin niistä yhden. Toivuttuani tästä pienoisesta ”shokistani” olen ollut vain tyytyväinen siihen miten helposti oma puku löytyi! Aina kun vähääkään epäilyttää, katson ottamiamme kuvia, ja joka kerta totean tehneeni oikean valinnan. Nyt vain pitäisi malttaa odottaa, että pukuni saapuu! 

Lopuksi kuvia Love Me Do -messujen kansainvälisestä muotinäytöksestä. Tältä näyttää häämuoti 2018!

Enzoanin puvussa on kauniit pitsikoristelut, ja kimaltavat olkaimet.

Puvun juju on upea takaosa.

Tässä puvussa on upea laahus ja kaunis kirjailu yläosassa. Muistelisin että tämä on Morilee by Madeline Gardner.

Demetrioksen puvussa on herkkä pitsikoristelu ja hempeän värinen tyllihelma.

Tästä Demetrioksen puvusta ei näyttävyyttä puutu!

Puku on näyttävä ilman laahustakin.

lauantai 28. lokakuuta 2017

Hääpukuostoksilla Niinattaressa

Oman hääpukuni ostin heti ensimmäisellä sovituskerralla. Olin etukäteen selaillut lukemattoman määrän hääpukuja netissä, joten tiesin suunnilleen mitä halusin. Unelmapukuni on Galia Lahavin mittatilauksena valmistettava Loretta, mutta viisinumeroisella hinnallaan se on luonnollisesti täysin budjettini ulkopuolella. Etsinnässä oli siis saman tyylinen puku murto-osalla sen hinnasta.

Ajan sovitukseen olin varannut Niinattaresta elokuiselle alkuiltapäivälle. Saavuimme siskoni ja serkkuni kanssa muutamaa minuuttia etuajassa, riisuimme kenkämme liikkeen eteisen kenkähyllylle, ja täytin lomakkeen, johon tuli nimi- ja yhteystiedot, budjetti ja toiveet mitä puvulta halusin tai missään nimessä en halunnut. Kirjoitin kohtaan ”Ei” vain ”tafti”. Tämän jälkeen saimme käsiimme valkoiset puuvillahanskat, läjän muovirenkuloita ja ohjeen merkata kaikki puvut joita halusin sovittaa. Myyjän kanssa olin sattumalta käynyt sananvaihtoa Facebookin hääryhmässä jo ennen sovitusta, joten hän ohjasi minut rekeille joista haluamani tyylisiä hääpukuja löytyi suunnilleen minulle sopivassa koossa.

Hypistelin pukuja, ja merkkasin suosikkini. Puvut näyttivät todella erilaisilta rekistä, kuin valokuvissa, eikä sellaista ”wau”-tunnetta tullut vielä yhdenkään puvun kohdalla. Valitsin kuitenkin tarkoituksella hieman eri tyylisiä pukuja, koska tiesin, että päällä ne näyttäisivät aivan erilaisilta. Etukäteen haaveilin puolimerenneitomallisesta puvusta, jossa helma levenee reilusti heti lantion jälkeen, mutta valitsin sovitettavakseni myös A-linjaisia pukuja, koska ajattelin niiden olevan vartalonmallilleni imartelevampia. Olen ylävartalostani suhteessa melko kapea alavartaloni ollessa monta kokoa suurempi. Ei siis todellakaan mikään helppo kroppa yksiosaista pukujen sovitteluun, mutta olen kuullut ammattilaisilta tämän eriparisuuden ovat huomattavan yleistä. Harvoin rekistä löytyvä puku on suoraan joka kohdasta oikean kokoinen. Vähintäänkin helmaa täytyy lähes aina lyhentää.

Puolimerenneitomallin lisäksi halusin ehdottomasti laahuksen (koska milloin sellaista pukua muulloin saisi käyttää??) ja mahdollisesti kauniin pitsireunusteisen avoimen selkäosan. Sovitinkin ensimmäisenä pukua, jossa oli nämä kaikki. Yläosan malli ei kuitenkaan edestä ollut vartalolleni sopiva, joten siirryimme seuraavaan pukuun. Tämä puku oli A-linjainen, pehmeän vaaleanpunainen olkaimeton puku, joka oli äänestetty viime vuoden kauneimmaksi. Suureksi yllätyksekseni tämän mallinen puku teki lantiostani entistä leveämmän näköisen, eikä värikään tuntunut päällä yhtä hyvältä, kuin miltä se rekissä näytti.

Kolmas puku oli tosi tiukka puolimerenneitomallinen puku, ja hämmästelin myyjälle että meinasiko hän tosiaan saada minut mahtumaan sen sisään. Myyjän avustuksella puku hivuteltiin pikkuhiljaa päälleni. Myyjä nosti helmaa, että sain otettua siitä kiinni, sillä en pystynyt edes kumartumaan puvussa, sillä se oli niin tiukka. Köpöttelin reidet yhdessä peilin eteen ja yllätyin miten hyvältä vartalonmyötäinen puku näytti päälläni! Puku oli pitsiä yläosasta, ja vaihtui helmassa tylliksi. Siinä ei ollut yhtään kimalletta, ja jotenkin se oli yksinkertaisuudessaan mielestäni tosi ajaton. Vaikka puku oli tosi selvästi liian pieni, enkä olisi ikimaailmassa pystynyt istumaan se päällä, siitä huolimatta ei tullut pahaa makkarankuoriefektiä puvun hyvien tukirakenteiden vuoksi.

Jollain selittämättömällä tavalla puku tuntui ”omalta”. Kyyneleitä ei tullut, mutta tuntui silti, että tätä on vaikea voittaa. Kysyin myyjältä olinko itse osannut valita puvun, ja hän totesi että hän sen taisi tuoda sovitettavaksi. Kannattaa siis todella luottaa myyjän osaamiseen, muuten olisi minultakin jäänyt puku löytämättä! Sovitin vielä suunnilleen viittä pukua, mutta yksikään ei tuntunut tähän kolmanteen pukuun verrattuna oikein miltään.

Lopuksi puimme kolmannen puvun päälle vielä uudelleen, nyt alushameen kanssa, ja puku sujahtikin päälle huomattavan paljon helpommin. Nyt saimme ottaa tästä puvusta kuvia. Myyjä lisäsi pukuun koristevyön, joka oli mielestäni aivan täydellinen, ja lisäksi sovitimme paria eri huntua. Ensimmäisessä oli hieman saman tyylistä pitsiä kuin puvussa, mutta se tuntui jotenkin liialliselta. Toinen huntu oli kolmemetrinen, koristelematon tyllihuntu, joka tuntui heti juuri oikealta. Hetken siinä peilailtuani totesin, että eiköhän pistetä tilaukseen! Vaikka olin haaveillut lukuisien pukujen sovittelusta, tuntui kuitenkin, että oma puku oli jo löytynyt.

Niinpä myyjä otti minusta mitat, ja valitsi valmistajan kokotaulukon perusteella parhaimman koon. Se oli kaksi kokoa suurempi kuin sovittamani puku, joten ihmettelin entistä enemmän miten saimmekaan sovituspuvun edes päälle! Arvioiduksi toimitusajaksi sain helmikuun, eli nyt sitten odotellaan. Kun puku on saapunut, varaan ajan noutosovitukseen, ja sen jälkeen varaan ajan puvun muokkauksia varten, johon on varattava kaksi kuukautta. Puvun matka tehtaalta myymälän ja korjausompelimon kautta kotiin voikin kestää jopa 9 kuukautta! Onneksi voin odotellessani selata sovituksessa ottamiamme kuvia, ja joka kerta pukuni tuntuu yhtä ihanalta.

Koska kuvia omasta puvustani en ennen häitä näytä, tässä maistiaisiksi pari ihanaa vaaleanpunertava (puhdas sattuma) pukua Love Me Do -häämessuilta muutama viikko sitten:

 
Sincerity Bridalin ihana prinsessapuku. 

  
Ihana Enzoani <3 

 
Tätä pukua saa hennon vaaleanpunaisen lisäksi myös luonnonvalkoisena.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Millaiset häät meille tulee - häiden tyyli

Kerroin edellisessä julkaisussa, että kun aloin suunnittelemaan häitämme, juhlien tyyli oli jo hyvin selvillä. Olen tässä viime vuosina päässyt juhlimaan muutaman serkkuni, sekä pikkusiskoni häät, ja näistä olen ottanut inspiraatiota ja suosikkijuttuja myös meidän juhliimme.

Värit halusin pitää selkeinä ja yksinkertainsina, höystettynä häihin sopivalla pehmeydellä. Niinpä päädyin valkoiseen, vihreään ja puuteriin ripauksella kultaisia ja ruusukultaisia yksityiskohtia. Alla olevassa Pinterest-kuvien perusteella rakennetussa kollaasissa näkyy juhlien tyyli, värit ja vähän tunnelmaakin.

Kuva 1 | Kuva 2 | Kuva 3 | Kuva 4 | Kuva 5 | Kuva 6 | Kuva 7 | Kuva 8

Vieraslista on tällä hetkellä 83 henkilöä plus hääpari, joten nippa nappa mahdumme juhlatilaamme (sinne on enimmillään katettu samaan tilaan 86), ja suurin osa heistä sukulaisia. Olisi ihanaa kutsua enemmän kavereitakin, mutta tässä kohtaa tila asettaa niin tiukat rajoitukset, että kutsumme vain ihmisiä, jotka ovat olleet ja tulevat olemaan elämässämme vuosia. Oma sukuni kattaa jo vieraista yli puolet... Lapsia emme kutsu, juurikin tilan puutteen vuoksi, jotta saamme ne itsellemme läheisimmät ihmiset paikalle. Vain oma silloin 2-vuotias tyttömme, sekä siskoni saman ikäinen kummityttömme tulevat häihin kukkaistytöiksi.

Häiden tunnelma on toivottavasti rennon tyylikäs ja lämmin. Haluamme panostaa vieraiden viihtyviiteen, joten ruoka, juoma ja bändi ovat tärkeitä. Onneksi bändi todettiin hyväksi jo siskoni häissä, joten sen suhteen ei tarvitse arvuutella. He pistivät nimittäin sellaiset bileet pystyyn, että hurjimmat poistuivat juhlapaikalta seuraavana aamuna 7.30! Ihan tällaiseen meidän häissä ei ole mahdollisuutta, sillä juhlapaikalta on poistuttava klo 2, mutta toivottavasti suuri osa jaksaa juhlia edes sinne asti. Itse yövymme todennäköisesti kartanon yläkerrassa, joten saamme juhlia vieraittemme kanssa loppuun saakka. Myös varaamaamme catering-firmaa on kehuttu joka paikassa, joten odotukset sen suhteen ovat korkealla. Alkoholijuomat haemme näillä näkymin Latviasta, ja perus viinien ja tölkkijuomien lisäksi meillä on suunnitteilla drinkkibaari.

Näillä eväillä toivon juhlistamme tulevan mahdollisimman viihtyisät. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että sekä me että vieraat viihdymme!

Täältä pääset kurkistamaan My wedding -Pinterest-kansiooni. Kurkkaa nyös Wedding ideas -kansio, jossa on hääinspiraatiota laajemminkin!

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Hääsuunnittelut käynnissä

Hei taas pitkästä aikaa!

Paljon on tapahtunut sitten viime postauksen. Pieni tyttömme juhli elokuussa 1-vuotissynttäreitään, ja juuri ennen syntymäpäiviä A päätti yllättää vuosipäivän illallisella kosimalla! Yhteistä taivalta on nyt takana jo 11 vuotta, ja olemme siinä ajassa ehtineet kokea yhdessä kaikenlaista. Vauvan saaminen ja kulunut vauvavuosi hioi meistä entistä paremman tiimin, ja nyt olemme molemmat valmiita astelemaan avioon. Päätimme siltä istumalta hääpäivän, vuoden päästä lauantaina.

Olen haaveillut ja "hieman" suunnitellutkin unelmahäitäni jo lähes vuosikymmenen, joten haluamani tyyli oli jo aika vahvasti muotoutunut. Koska haluamamme päivä on keskellä pahinta hääsesonkia, ja aikaa häihin vain vuosi (mikä on varsin vähän, koska osa juhlapaikoista varataan jopa 2 vuotta etukäteen!) ryhdyin heti tuumasta toimeen. Sivuhuomautksena tässä kohtaa sen verran, että A antoi käytäänössä vapaat kädet, koska tietää miten paljon rakastan häiden suunnittelua, eikä yksityiskohdilla ole hänelle juurikaan väliä. Silti hyväksytän hänellä kaiken ennen lopullista päätöksentekoa, jotta molemmat saavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Heti kihlautumista seuraavana päivänä varasin ajan vihkimiseen Kuopion Tuomiokirkosta. Saimme melko myöhäisen vihkimisajan, klo 16.30, mutta soittelen vielä alkuvuodesta uudestaan josko joku parempi aika olisi vapautunut. Siihen asti mennään tällä. Seuraavaksi aloimme kartoittaa juhlapaikkoja. Kriteereinä oli kaunis, viihtyisä tila, eli ei mitään puolapuita, tai koriskenttäraitoja lattiassa, tilaa vähintään 100 vieralle tai mielellään jopa 150:lle (listalla oli tässä kohtaa n. 140 nimeä), yhtenäinen juhlasali, johon kaikki vieraat mahtuvat yhtä aikaa, ja paikka johon saa tuoda omat juomat ja cateringin. Selasin nettiä kuumeisesti monta päivää ja kartoitin kaikki paikat, jotka täyttivät edes osan kriteereistämme. Lähes kaikki varattuja. Tietysti. Haluamallemme päivälle löytyi ainoastaan yksi vapaana oleva juhlatila, johon mahtuu samaan tilaan maksimissaan 80 (ja silloin on jo ahdasta), ja viereiseen huoneeseen n. 20. Muut vaihtoehdot olivat tila, johon mahtuu jopa 200, mutta josta pitää ottaa catering ja juomat (viinipullo 36-40 euroa, jaiks!) tai vasta syyskuun puolivälissä vapaana oleva valtava tila johon mahtuu sinnekin n. 200 vierasta, mutta jonka Se juttu, eli upea miljöö, ei välttämättä pääsisi ihan oikeuksiinsa enää syyskuussa. Noin parin viikon harkinnan jälkeen päädyimme varaamaan sen pienen, mutta muuten kriteerit täyttävän juhlatilan, eli Rauhalahden kartanon, joka oli vapaana juuri haluamanamme päivänä. Se tarkoittaa valitettavasti vieraslistan tiukkaa karsimista, mutta samalla auttaa myös budjettia (jota en täällä aio paljastaa) olemaan karkaamatta täysin käsistä. Alla puhelimella räpsäisty kuva kartanon juhlasalista.

Juhlatila.

Seuraavaksi piti varata valokuvaaja. Tämä oli ehkä toistaiseksi vaikein päätös tähän mennessä, sillä hyviä oli niin monta, ja kuvat ovat varsinkin minulle yksi päivän tärkeimmistä asioista. Eihän häiden jälkeen jää juuri muuta konkreettista, kuin mies, sormus ja kuvat, eli niistä ei tingitä! Tässäkin kohtaa huomasi, että olimme järjestelyiden kanssa aika viime tipassa, sillä osa valokuvaajista oli jo varattu. Onneksi löysimme ihanan valokuvaajan, ja vieläpä Kuopiosta! Helpottaa kovasti, kun kuvaaja tuntee lokaatiot, ja voi jopa auttaa päivän aikataulujen suunnittelussa, ja lisäksi suositella alueelta hyviä palveluntarjoajia. ADLV Henriikka H. pomppasi vastaan ihan Google-haun perusteella, ja molemmat pidimme hänen tyylistään, ja kuvien valoisuudesta. Niinpä lopulta valinta olikin helppo, ja varasimme Henriikalta 12 tunnin dokumentaarisen kuvauksen.

Alle kaksi viikkoa kihlauksesta kävin tilaamassa hääpukunikin! Varasin ajan Niinattareen, ja kolmas sovittamani puku tuntui omalta. Sovitin ainakin 8:aa pukua, mutta mikään muu ei päässyt edes lähelle, joten laitettiin puku tilaukseen. Ostin samalla myös pukuun sopivan koristevyön sekä hunnun. Palvelu oli aivan ihanaa, voin lämpimästi suositella kyseistä liikettä! Kävimme siskoni ja serkkuni kanssa keskellä viikkoa iltapäivällä, jolloin saimme olla mukavan rauhassa ja myyjämme oli tosi ihana! Puvusta näätte kuvia vasta häiden jälkeen, mutta asusteita saatan vilauttaa täällä jo aikaisemmin.

Muita varattuja /sovittuja asioita on bändi, videokuvaaja, kukkakauppa, kaaso ja morsiusneidot, bestmanit, kirkon esiintyjät ja sisääntulobiisi sekä ulosmarssi, catering-firma, jonka kanssa pidimme jo palaverin menusta, ja vihkisormuksenikin on jo tilattu. Myös häiden tyyli on hahmoittunut tässä parin kuukauden aikana, joten aika lailla isot linjat on jo valmiit. Näistä lisää tulevaisuudessa.

285 päivää häihin <3