Häiden järjestämisen ABC - mistä kannattaa aloittaa

Vuoden 2018 kaunein kalenteri on Annika Välimäen käsialaa.

Menimme kihloihin vuosipäivänämme, ja sovimme samalla, että häät järjestetään vuoden päästä lauantaina. Koska halusimme järjestää juhlat tietylle viikonlopulle ja aikaa oli vain vuosi, tuli tärkeimpien järjestelyjen tekemiselle hieman kiire. Ajattelinkin avata tässä tarkemmin miten meidän juhlajärjestelyt on tähän mennessä hoidettu. Osa järjestelyistä hoidetaan toki vasta lähempänä häitä, joten postauksia aiheesta on tiedossa jatkossakin. Huomioitavaa on, että järjestelyjen aikatauluun vaikuttaa mm. se millaisiin asioihin omissa häissään haluaa panostaa, ja se mitä kaikkea haluaa tilata ulkopuoliselta palveluntarjoajilta. Jos tekee kaiken tai suurimman osan itse tai tuttavien voimin, järjestelyt sujuvat toki aivan eri tavalla. Häät voi järjestää parissa viikossa tai sitten siihen voi käyttää vuosia.

Ensimmäisenä kihlautumisen jälkeen kannattaa päättää päivä tai ainakin suunnilleen haluttu ajankohta. Mikäli haluamanne päivä sattuu pahimpaan sesonkiaikaan, eli kesä-elokuulle, tai jollekin muuten suositulle päivälle, saa järjestelyjen kanssa olla ajoissa. Kaksi vuotta voi kuulostaa liioittelulle, mutta sitä se ei välttämättä ole. Ne itselle tärkeimmät asiat kannattaa varata heti kun hääpäivä on tiedossa (mikäli palveluntarjoaja ottaa jo varauksia vastaan). Jos aikaa

 toiveajankohtaanne on vähemmän, ja haluatte esimerkiksi tietyn juhlapaikan, voi päivän suhteen joutua joustamaan.

Kirkosta riippuen vaihtelee se miten kauan ennen juhlia sen voi varata. Joillakin paikkakunnilla kirkko vapautuu varattavaksi aikaisintaan vuotta etukäteen, kun toisaalla kirkon voi varata jo yli kahta vuotta ennen, joten käytännöt vaihtelevat paljon. Se kannattaa tarkistaa heti kun päivä on tiedossa. Mikäli siis ylipäätään haluaa kirkkovihkimisen tai avioliiton siunauksen. Meidän varatessamme kirkkoa oli kyseiselle päivälle jäljellä enää melko myöhäisiä aikoja, ja otimme niistä aikaisimman vapaan ajan, joka oli klo 16.30. Oma toivomukseni vihkimisajalle olisi ollut klo 15, mutta kyllä sitä naimisiin pääsee tähänkin kellonaikaan. Eipä ehdi vieraat tylsistyä juhlassa, koska päivä on niin lyhyt!

Seuraavaksi on hyvä päättää budjetti. Budjetti oikeastaan sanelee sitten montako vierasta voi kutsua, minkälainen juhlapaikka budjettiin sopii, otetaanko pitopalvelu vai tehdäänkö ruuat itse, jne. Budjetin hahmotuttua kannattaakin tehdä ainakin alustava vieraslista, joka sanelee mm. juhlatilan koon.

Juhlapaikka kannattaa varata heti kirkon ja päivämäärän varmistuttua, jotta varmasti saa haluamansa juhlapaikan. Toki jos kirkkoa ei voi vielä varata, kannattaa juhlapaikka silti varata heti, ettei joku toinen ehdi ensin. Juhlapaikan valintaan vaikuttaa juhlien tyyli, budjetti sekä vieraslistan koko. Kannattaa myös selvittää pitääkö juhlapaikasta poistua tiettyyn kellonaikaan mennessä, mikäli suunnitelmissa on juhlia aamuun asti. Muita huomioon otettavia seikkoja on mm. saako juhlatilaan tuoda omat ruoka- ja juomatarjoilut, vai onko tilassa oma pitopalvelu tai anniskeluoikeudet.

Muita palveluntarjoajia, jotka kannattaa varata ajoissa, on esimerkiksi valokuvaaja. Suosituimpien kuvaajien sesonkiajat buukataan helposti ainakin vuotta etukäteen, joten jos mielessä on joku tietty kuvaaja kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä hyvissä ajoin. Meillä sattui käymään tuuri, koska kyselimme neljältä kuvaajalta heidän varauskalentereidensa tilanteita, ja heistä vain yksi oli meidän päivänämme varattu. Hyviä vaihtoehtoja oli siis vapaana, joista saimme valita sen juuri meille parhaan. Nopeasti piti silti toimia, sillä kyseinen ajankohta oli kuvaajien varaamisen kannalta vuoden vilkkainta aikaa, joten liian kauaa ei kannattanut jäädä valintaa pohtimaan.

Yksi monelle ehkä yllätyksenä tuleva asia on, että hääpukua kannattaa käydä sovittelemassa jo lähes vuosi ennen häitä. Puku saattaa toki löytyä oikean kokoisena rekistä, jolloin sen voi saman tien napata kainaloonsa, mutta jos juuri oikeaa kokoa ei liikkeessä ole, puku tilataan. Tilauksen toimituksessa voi mennä 5-7 kuukautta, ja jos joudutaan tekemään ompelijalla muokkauksia (kuten käytännössä lähes aina joudutaan) tähän tulee varata varsinkin sesonkiaikaan vähintään 2 kuukautta. Puku kannattaakin tilata jopa 9 kuukautta ennen häitä! Minä menin heti pari viikkoa kihlautumisen jälkeen sovittelemaan pukuja, ja oma pukuni on nyt tilauksessa. Sen pitäisi saapua viimeistään helmikuussa, ja kun puku on tullut, varaan ajan muokkauksille. Kerroin kokemuksestani tarkemmin täällä, ja täällä annoin vinkkini sovitukseen valmistautuvalle.

Me lähetimme lisäksi Save The Date -kortit (suom. varaa päivä) vieraille reilut 10 kuukautta ennen häitä, koska kaupungissamme järjestetään samaan aikaan suuri tapahtuma, ja hotellit alkoivat täyttyä jo nyt. Emme saaneet varattua hotellikiintiötä, jota suosittelen mikäli vieraita tulee kauempaa. Hotellikiintiössä varataan ennalta sovittu määrä huoneita, ja ovat vieraiden varattavissa tiettyyn päivään mennessä, esimerkiksi kahta kuukautta ennen häitä. Sen jälkeen huoneet vapautuvat yleisesti varattaviksi. Hotellikiintiön avulla saa varmistettua, että vieraille riittää huoneita.

Lisäksi olemme tähän mennessä varanneet kakun, kukkakaupan (tämän kanssa ei ole niin suurta kiirettä, mutta halusin varmistua että saan kukat juuri sieltä mistä haluan), häämeikin ja -kampauksen, bändin ja esiintyjät kirkkoon. Sulhaselle todennäköisesti teetetään puku, mutta sen aika on sitten alkuvuodesta. Häiden tyyli ja värimaailma on myös hahmoteltu, sen esittelin tässä postauksessa.

Yhteenvetona

Kun alat järjestämään häitä, varaa nämä mahdollisimman aikaisin:
• juhlapaikka
• kirkko
• valokuvaaja
• pitopalvelu

Noin 9-12 kk ennen kannattaa:
• varata häämeikki ja kampaus
• tilata hääpuku
• varata bändi/DJ/esiintyjät
• lähettää Save The Date -kortit, jos niille on tarvetta

Huikkaa kommenteissa, jos unohdin jotain olennaista!

Kuvan kaunis puuterisen vaaleanpunainen kalenteri on graafikko Annika Välimäen kädenjälkeä, ja taatusti kaunein ensi vuoden kalenteri. Se sopii jopa meidän häidemme väriteemaan! Kalenterissa on runsaasti tilaa kalenterimerkinnöille (itse kirjoitan sinne myös päiväkirjaa jokaisen päivän lopuksi), ja lisäksi sivussa on tilaa to do -listalle, sekä muille muistiinpanoille. Kalenterin loppupuoli on myös omistettu valtavalle määrälle muistiinpanosivuja, joten tila ei tästä lopu kesken. Täydellinen kalenteri häiden suunnitteluun <3. Kalenteri on itse hankittu, eikä tämä siis ole mainos, vaan ihastuin tähän ja ajattelin vinkata muille kalenteria vielä etsiville, että tällainenkin kaunotar on olemassa. Omani löysin Suomalaisesta kirjakaupasta.

Vinkkini hääpuvun sovitukseen

Tässä kaikille hääpukua etsiville muutama vinkki siitä miten sovitukseen kannattaa valmistautua:

1. Mieti mistä pidät

Pukuja kannattaa selailla netissä, ja miettiä valmiiksi minkä tyyppisistä puvuista pidät. Mieti minkälainen yläosan muoto, helma, laahus, koristelut, värit ja materiaalit sinua miellyttävät tai eivät miellytä. Minkälaisen siluetin haluaisit. Näin tiedät edes suunnilleen minkä tyyppistä pukua lähdet etsimään. Sovituksessa selviää sitten minkä mallinen puku vartalollesi sopii, ja näiden suuntaviivojen perusteella löydät juuri sinulle sopivan puvun.

Minulla oli aika selkeänä mielessä minkä tyylisen puvun haluaisin (unelmapukuni olisi Galia Lahavin Loretta, mutta yli kymppitonnin hintaisena jäi kauas, kauas budjetista). Unelmapukuni on puolimerenneitomallinen, laahuksellinen puku, jossa on pitsiä yläosassa, muhkea tyllihelma ja kaunis, pitsein reunustettu avonainen selkä. Osa näistä ominaisuuksista löytyykin valitsemastani puvusta, joten taustatutkimuksesta oli ilmeisesti hyötyä.

2. Päätä budjetti

Mieti minkä verran haluat/voit panostaa pukuusi, vai käytätkö rahat mieluummin johonkin muuhun. Kun tiedät budjettisi, älä edes sovita pukuja, jotka menevät sen yli, ettet turhaan ihastu tuplasti liian kalliiseen pukuun.

3. Varaa aika ja saavu ajoissa

Eri hääpukuliikkeet myyvät hieman eri tyylisiä pukuja. Toiset ovat tiukemmin erikoistuneet juuri johonkin tiettyyn tyyliin, kun toisissa valikoima on laajempi. Kun olet miettinyt valmiiksi minkälaisen puvun haluat, on helpompaa päättää minne haluaisit mennä sovittelemaan.

Itse päädyin Niinattareen liikkeen suuren valikoiman perusteella, mutta myös siksi, että olin netin perusteella löytänyt monta mieleistäni pukua juuri kyseisestä liikkeestä. Suosittelen tekemään aina ajanvarauksen, siten varmistat että pääset sovittelemaan juuri silloin kuin haluat, ja että myyjä ehtii palvella sinua. Kaikkiin liikkeisiin ei edes pääse ilman ajanvarausta. Saavu paikalle viimeistään kun aikasi alkaa, mieluiten muutamaa minuuttia aiemmin, jotta itse pukujen sovittelulle jää tarpeeksi aikaa.

4. Ei koko sukua mukaan

Minulla oli mukanani kaasona toimiva pikkusiskoni, sekä serkkuni, joka sovitti pukuja minun jälkeeni. Muuten olisin mennyt vain siskoni kanssa, mutta näinkin oli tosi kiva! Kuitenkin mitä enemmän makutuomareita on, sitä hankalampaa päätöksenteko voi olla, sillä mielipiteitä on myös yhtä monta. Koska tärkein on nimenoman sinun mielipiteesi, et tarvitse kuin yhden ihmisen tueksesi. Kaksi makutuomaria on hyvä maksimi, ja sovitustiloihin ei usein edes mahdu kovin montaa seuralaista. Niinattaressa oli tuolit kahdelle, ja isommalla porukalla olisi ollut ahdasta.

5. Meikkaa vain silmät

Näin et sotke pukuja meikkiin, mutta näytät kuitenkin skarpimmalta. Silmät on vielä helppo suojata käsillä, mutta koko kasvojen suojaaminen on vaikeaa. Niinattaressa puvut puettiin myyjän avustuksella niin, että omat kädet tulivat puvun ja kasvojen väliin, ja merenneitomalliset puettiin alakautta. Joissakin liikkeissä laitetaan pussi päähän puvun pukeminen ajaksi, jotta meikki ei pääse tarttumaan pukuun. Varmuuden vuoksi kannattaa kuitenkin pitää pakkelit minimissä, ja luottaa vaikka sitten vain rajaukseen ja ripsariin. Hieman meikkiä kannattaa kuitenkin olla, ettet näytä väsähtäneeltä, ja osaat paremmin kuvitella itsesi juhlalookissasi.

6. Laita hiuksia edes vähän

Kun hiukset ovat kiinni, niihin on helppo mallailla myös huntuja tai hiuskoristeita, jolloin saat käsityksen siitä miltä kokonaisuus voisi näyttää. Itse laitoin ihan vain letin, mutta jos jaksaa ja osaa näpertää, joku simppeli nuttura toimisi loistavasti.

7. Ei pitsialusvaatteita

Jätä pitsiset alushousut kotiin, koska pukujen hakaset jäävät hirvittävän helposti kiinni jopa pieniin reunapitseihin. Varsinkin jos puvussa on ”turvavyö”, sen hakaset jäävät helposti kiinni alushousuihin, jos niissä on vähänkään pitsiä (kuten esimerkiksi minulla, en etukäteen olisi edes tajunnut että niin pieneen pitsireunaan voisi jotain jäädä kiinni). Kannattaakin pukeutua pitsittömiin alusvaatteisiin, jotta myyjäsi ei tarvitse kaivella alushousuihisi takertuneita hakasia puvun uumenista.

8. Luota myyjään

Anna myös myyjän ehdottaa pukuja, sillä hän tietää millaisia pukuja heillä on, ja osaa ammattilaisena etsiä vartalollesi sopivimman puvun. Kuuntele myyjän neuvoja, mutta tee päätös lopulta sen mukaan mistä itse pidät. Omaa pukuani en olisi osannut valita, sillä se ei rekissä näyttänyt juuri miltään. Päällä pukuni oli kuitenkin selvästi paras kaikista sovittamistani puvuista. Onneksi myyjä toi puvun sovitettavaksi, sillä muuten en olisi vielä pukuani löytänyt. Tässäkin asiassa kannattaa siis luottaa ammattilaiseen!

9. Nauti! 

Olen itse haaveillut tulevista häistämme suunnilleen yhdeksän vuotta, joten sen vuoksi olin jopa hieman hämilläni, kun puku löytyikin jo ensimmäisellä sovituskerralla. Olin kuvitellut kiertävän muutaman liikkeen sovittelemassa ja fiilistelemässä pukuja. Sen sijaan marssin vain yhteen liikkeeseen, sovitin kahdeksaa pukua, ja tilasin niistä yhden. Toivuttuani tästä pienoisesta ”shokistani” olen ollut vain tyytyväinen siihen miten helposti oma puku löytyi! Aina kun vähääkään epäilyttää, katson ottamiamme kuvia, ja joka kerta totean tehneeni oikean valinnan. Nyt vain pitäisi malttaa odottaa, että pukuni saapuu! 

Lopuksi kuvia Love Me Do -messujen kansainvälisestä muotinäytöksestä. Tältä näyttää häämuoti 2018!

Enzoanin puvussa on kauniit pitsikoristelut, ja kimaltavat olkaimet.

Puvun juju on upea takaosa.

Tässä puvussa on upea laahus ja kaunis kirjailu yläosassa. Muistelisin että tämä on Morilee by Madeline Gardner.

Demetrioksen puvussa on herkkä pitsikoristelu ja hempeän värinen tyllihelma.

Tästä Demetrioksen puvusta ei näyttävyyttä puutu!

Puku on näyttävä ilman laahustakin.

Hääpukuostoksilla Niinattaressa

Oman hääpukuni ostin heti ensimmäisellä sovituskerralla. Olin etukäteen selaillut lukemattoman määrän hääpukuja netissä, joten tiesin suunnilleen mitä halusin. Unelmapukuni on Galia Lahavin mittatilauksena valmistettava Loretta, mutta viisinumeroisella hinnallaan se on luonnollisesti täysin budjettini ulkopuolella. Etsinnässä oli siis saman tyylinen puku murto-osalla sen hinnasta.

Ajan sovitukseen olin varannut Niinattaresta elokuiselle alkuiltapäivälle. Saavuimme siskoni ja serkkuni kanssa muutamaa minuuttia etuajassa, riisuimme kenkämme liikkeen eteisen kenkähyllylle, ja täytin lomakkeen, johon tuli nimi- ja yhteystiedot, budjetti ja toiveet mitä puvulta halusin tai missään nimessä en halunnut. Kirjoitin kohtaan ”Ei” vain ”tafti”. Tämän jälkeen saimme käsiimme valkoiset puuvillahanskat, läjän muovirenkuloita ja ohjeen merkata kaikki puvut joita halusin sovittaa. Myyjän kanssa olin sattumalta käynyt sananvaihtoa Facebookin hääryhmässä jo ennen sovitusta, joten hän ohjasi minut rekeille joista haluamani tyylisiä hääpukuja löytyi suunnilleen minulle sopivassa koossa.

Hypistelin pukuja, ja merkkasin suosikkini. Puvut näyttivät todella erilaisilta rekistä, kuin valokuvissa, eikä sellaista ”wau”-tunnetta tullut vielä yhdenkään puvun kohdalla. Valitsin kuitenkin tarkoituksella hieman eri tyylisiä pukuja, koska tiesin, että päällä ne näyttäisivät aivan erilaisilta. Etukäteen haaveilin puolimerenneitomallisesta puvusta, jossa helma levenee reilusti heti lantion jälkeen, mutta valitsin sovitettavakseni myös A-linjaisia pukuja, koska ajattelin niiden olevan vartalonmallilleni imartelevampia. Olen ylävartalostani suhteessa melko kapea alavartaloni ollessa monta kokoa suurempi. Ei siis todellakaan mikään helppo kroppa yksiosaista pukujen sovitteluun, mutta olen kuullut ammattilaisilta tämän eriparisuuden ovat huomattavan yleistä. Harvoin rekistä löytyvä puku on suoraan joka kohdasta oikean kokoinen. Vähintäänkin helmaa täytyy lähes aina lyhentää.

Puolimerenneitomallin lisäksi halusin ehdottomasti laahuksen (koska milloin sellaista pukua muulloin saisi käyttää??) ja mahdollisesti kauniin pitsireunusteisen avoimen selkäosan. Sovitinkin ensimmäisenä pukua, jossa oli nämä kaikki. Yläosan malli ei kuitenkaan edestä ollut vartalolleni sopiva, joten siirryimme seuraavaan pukuun. Tämä puku oli A-linjainen, pehmeän vaaleanpunainen olkaimeton puku, joka oli äänestetty viime vuoden kauneimmaksi. Suureksi yllätyksekseni tämän mallinen puku teki lantiostani entistä leveämmän näköisen, eikä värikään tuntunut päällä yhtä hyvältä, kuin miltä se rekissä näytti.

Kolmas puku oli tosi tiukka puolimerenneitomallinen puku, ja hämmästelin myyjälle että meinasiko hän tosiaan saada minut mahtumaan sen sisään. Myyjän avustuksella puku hivuteltiin pikkuhiljaa päälleni. Myyjä nosti helmaa, että sain otettua siitä kiinni, sillä en pystynyt edes kumartumaan puvussa, sillä se oli niin tiukka. Köpöttelin reidet yhdessä peilin eteen ja yllätyin miten hyvältä vartalonmyötäinen puku näytti päälläni! Puku oli pitsiä yläosasta, ja vaihtui helmassa tylliksi. Siinä ei ollut yhtään kimalletta, ja jotenkin se oli yksinkertaisuudessaan mielestäni tosi ajaton. Vaikka puku oli tosi selvästi liian pieni, enkä olisi ikimaailmassa pystynyt istumaan se päällä, siitä huolimatta ei tullut pahaa makkarankuoriefektiä puvun hyvien tukirakenteiden vuoksi.

Jollain selittämättömällä tavalla puku tuntui ”omalta”. Kyyneleitä ei tullut, mutta tuntui silti, että tätä on vaikea voittaa. Kysyin myyjältä olinko itse osannut valita puvun, ja hän totesi että hän sen taisi tuoda sovitettavaksi. Kannattaa siis todella luottaa myyjän osaamiseen, muuten olisi minultakin jäänyt puku löytämättä! Sovitin vielä suunnilleen viittä pukua, mutta yksikään ei tuntunut tähän kolmanteen pukuun verrattuna oikein miltään.

Lopuksi puimme kolmannen puvun päälle vielä uudelleen, nyt alushameen kanssa, ja puku sujahtikin päälle huomattavan paljon helpommin. Nyt saimme ottaa tästä puvusta kuvia. Myyjä lisäsi pukuun koristevyön, joka oli mielestäni aivan täydellinen, ja lisäksi sovitimme paria eri huntua. Ensimmäisessä oli hieman saman tyylistä pitsiä kuin puvussa, mutta se tuntui jotenkin liialliselta. Toinen huntu oli kolmemetrinen, koristelematon tyllihuntu, joka tuntui heti juuri oikealta. Hetken siinä peilailtuani totesin, että eiköhän pistetä tilaukseen! Vaikka olin haaveillut lukuisien pukujen sovittelusta, tuntui kuitenkin, että oma puku oli jo löytynyt.

Niinpä myyjä otti minusta mitat, ja valitsi valmistajan kokotaulukon perusteella parhaimman koon. Se oli kaksi kokoa suurempi kuin sovittamani puku, joten ihmettelin entistä enemmän miten saimmekaan sovituspuvun edes päälle! Arvioiduksi toimitusajaksi sain helmikuun, eli nyt sitten odotellaan. Kun puku on saapunut, varaan ajan noutosovitukseen, ja sen jälkeen varaan ajan puvun muokkauksia varten, johon on varattava kaksi kuukautta. Puvun matka tehtaalta myymälän ja korjausompelimon kautta kotiin voikin kestää jopa 9 kuukautta! Onneksi voin odotellessani selata sovituksessa ottamiamme kuvia, ja joka kerta pukuni tuntuu yhtä ihanalta.

Koska kuvia omasta puvustani en ennen häitä näytä, tässä maistiaisiksi pari ihanaa vaaleanpunertava (puhdas sattuma) pukua Love Me Do -häämessuilta muutama viikko sitten:

 

Sincerity Bridalin ihana prinsessapuku. 

  

Ihana Enzoani <3 

 

Tätä pukua saa hennon vaaleanpunaisen lisäksi myös luonnonvalkoisena.

Millaiset häät meille tulee - häiden tyyli

Kerroin edellisessä julkaisussa, että kun aloin suunnittelemaan häitämme, juhlien tyyli oli jo hyvin selvillä. Olen tässä viime vuosina päässyt juhlimaan muutaman serkkuni, sekä pikkusiskoni häät, ja näistä olen ottanut inspiraatiota ja suosikkijuttuja myös meidän juhliimme.

Värit halusin pitää selkeinä ja yksinkertainsina, höystettynä häihin sopivalla pehmeydellä. Niinpä päädyin valkoiseen, vihreään ja puuteriin ripauksella kultaisia ja ruusukultaisia yksityiskohtia. Alla olevassa Pinterest-kuvien perusteella rakennetussa kollaasissa näkyy juhlien tyyli, värit ja vähän tunnelmaakin.

Kuva 1 | Kuva 2 | Kuva 3 | Kuva 4 | Kuva 5 | Kuva 6 | Kuva 7 | Kuva 8

Vieraslista on tällä hetkellä 83 henkilöä plus hääpari, joten nippa nappa mahdumme juhlatilaamme (sinne on enimmillään katettu samaan tilaan 86), ja suurin osa heistä sukulaisia. Olisi ihanaa kutsua enemmän kavereitakin, mutta tässä kohtaa tila asettaa niin tiukat rajoitukset, että kutsumme vain ihmisiä, jotka ovat olleet ja tulevat olemaan elämässämme vuosia. Oma sukuni kattaa jo vieraista yli puolet... Lapsia emme kutsu, juurikin tilan puutteen vuoksi, jotta saamme ne itsellemme läheisimmät ihmiset paikalle. Vain oma silloin 2-vuotias tyttömme, sekä siskoni saman ikäinen kummityttömme tulevat häihin kukkaistytöiksi.

Häiden tunnelma on toivottavasti rennon tyylikäs ja lämmin. Haluamme panostaa vieraiden viihtyviiteen, joten ruoka, juoma ja bändi ovat tärkeitä. Onneksi bändi todettiin hyväksi jo siskoni häissä, joten sen suhteen ei tarvitse arvuutella. He pistivät nimittäin sellaiset bileet pystyyn, että hurjimmat poistuivat juhlapaikalta seuraavana aamuna 7.30! Ihan tällaiseen meidän häissä ei ole mahdollisuutta, sillä juhlapaikalta on poistuttava klo 2, mutta toivottavasti suuri osa jaksaa juhlia edes sinne asti. Itse yövymme todennäköisesti kartanon yläkerrassa, joten saamme juhlia vieraittemme kanssa loppuun saakka. Myös varaamaamme catering-firmaa on kehuttu joka paikassa, joten odotukset sen suhteen ovat korkealla. Alkoholijuomat haemme näillä näkymin Latviasta, ja perus viinien ja tölkkijuomien lisäksi meillä on suunnitteilla drinkkibaari.

Näillä eväillä toivon juhlistamme tulevan mahdollisimman viihtyisät. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että sekä me että vieraat viihdymme!

Täältä pääset kurkistamaan My wedding -Pinterest-kansiooni. Kurkkaa nyös Wedding ideas -kansio, jossa on hääinspiraatiota laajemminkin!

Hääsuunnittelut käynnissä

Hei taas pitkästä aikaa!

Paljon on tapahtunut sitten viime postauksen. Pieni tyttömme juhli elokuussa 1-vuotissynttäreitään, ja juuri ennen syntymäpäiviä A päätti yllättää vuosipäivän illallisella kosimalla! Yhteistä taivalta on nyt takana jo 11 vuotta, ja olemme siinä ajassa ehtineet kokea yhdessä kaikenlaista. Vauvan saaminen ja kulunut vauvavuosi hioi meistä entistä paremman tiimin, ja nyt olemme molemmat valmiita astelemaan avioon. Päätimme siltä istumalta hääpäivän, vuoden päästä lauantaina.

Olen haaveillut ja "hieman" suunnitellutkin unelmahäitäni jo lähes vuosikymmenen, joten haluamani tyyli oli jo aika vahvasti muotoutunut. Koska haluamamme päivä on keskellä pahinta hääsesonkia, ja aikaa häihin vain vuosi (mikä on varsin vähän, koska osa juhlapaikoista varataan jopa 2 vuotta etukäteen!) ryhdyin heti tuumasta toimeen. Sivuhuomautksena tässä kohtaa sen verran, että A antoi käytäänössä vapaat kädet, koska tietää miten paljon rakastan häiden suunnittelua, eikä yksityiskohdilla ole hänelle juurikaan väliä. Silti hyväksytän hänellä kaiken ennen lopullista päätöksentekoa, jotta molemmat saavat vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Heti kihlautumista seuraavana päivänä varasin ajan vihkimiseen Kuopion Tuomiokirkosta. Saimme melko myöhäisen vihkimisajan, klo 16.30, mutta soittelen vielä alkuvuodesta uudestaan josko joku parempi aika olisi vapautunut. Siihen asti mennään tällä. Seuraavaksi aloimme kartoittaa juhlapaikkoja. Kriteereinä oli kaunis, viihtyisä tila, eli ei mitään puolapuita, tai koriskenttäraitoja lattiassa, tilaa vähintään 100 vieralle tai mielellään jopa 150:lle (listalla oli tässä kohtaa n. 140 nimeä), yhtenäinen juhlasali, johon kaikki vieraat mahtuvat yhtä aikaa, ja paikka johon saa tuoda omat juomat ja cateringin. Selasin nettiä kuumeisesti monta päivää ja kartoitin kaikki paikat, jotka täyttivät edes osan kriteereistämme. Lähes kaikki varattuja. Tietysti. Haluamallemme päivälle löytyi ainoastaan yksi vapaana oleva juhlatila, johon mahtuu samaan tilaan maksimissaan 80 (ja silloin on jo ahdasta), ja viereiseen huoneeseen n. 20. Muut vaihtoehdot olivat tila, johon mahtuu jopa 200, mutta josta pitää ottaa catering ja juomat (viinipullo 36-40 euroa, jaiks!) tai vasta syyskuun puolivälissä vapaana oleva valtava tila johon mahtuu sinnekin n. 200 vierasta, mutta jonka Se juttu, eli upea miljöö, ei välttämättä pääsisi ihan oikeuksiinsa enää syyskuussa. Noin parin viikon harkinnan jälkeen päädyimme varaamaan sen pienen, mutta muuten kriteerit täyttävän juhlatilan, eli Rauhalahden kartanon, joka oli vapaana juuri haluamanamme päivänä. Se tarkoittaa valitettavasti vieraslistan tiukkaa karsimista, mutta samalla auttaa myös budjettia (jota en täällä aio paljastaa) olemaan karkaamatta täysin käsistä. Alla puhelimella räpsäisty kuva kartanon juhlasalista.

Juhlatila.

Seuraavaksi piti varata valokuvaaja. Tämä oli ehkä toistaiseksi vaikein päätös tähän mennessä, sillä hyviä oli niin monta, ja kuvat ovat varsinkin minulle yksi päivän tärkeimmistä asioista. Eihän häiden jälkeen jää juuri muuta konkreettista, kuin mies, sormus ja kuvat, eli niistä ei tingitä! Tässäkin kohtaa huomasi, että olimme järjestelyiden kanssa aika viime tipassa, sillä osa valokuvaajista oli jo varattu. Onneksi löysimme ihanan valokuvaajan, ja vieläpä Kuopiosta! Helpottaa kovasti, kun kuvaaja tuntee lokaatiot, ja voi jopa auttaa päivän aikataulujen suunnittelussa, ja lisäksi suositella alueelta hyviä palveluntarjoajia. ADLV Henriikka H. pomppasi vastaan ihan Google-haun perusteella, ja molemmat pidimme hänen tyylistään, ja kuvien valoisuudesta. Niinpä lopulta valinta olikin helppo, ja varasimme Henriikalta 12 tunnin dokumentaarisen kuvauksen.

Alle kaksi viikkoa kihlauksesta kävin tilaamassa hääpukunikin! Varasin ajan Niinattareen, ja kolmas sovittamani puku tuntui omalta. Sovitin ainakin 8:aa pukua, mutta mikään muu ei päässyt edes lähelle, joten laitettiin puku tilaukseen. Ostin samalla myös pukuun sopivan koristevyön sekä hunnun. Palvelu oli aivan ihanaa, voin lämpimästi suositella kyseistä liikettä! Kävimme siskoni ja serkkuni kanssa keskellä viikkoa iltapäivällä, jolloin saimme olla mukavan rauhassa ja myyjämme oli tosi ihana! Puvusta näätte kuvia vasta häiden jälkeen, mutta asusteita saatan vilauttaa täällä jo aikaisemmin.

Muita varattuja /sovittuja asioita on bändi, videokuvaaja, kukkakauppa, kaaso ja morsiusneidot, bestmanit, kirkon esiintyjät ja sisääntulobiisi sekä ulosmarssi, catering-firma, jonka kanssa pidimme jo palaverin menusta, ja vihkisormuksenikin on jo tilattu. Myös häiden tyyli on hahmoittunut tässä parin kuukauden aikana, joten aika lailla isot linjat on jo valmiit. Näistä lisää tulevaisuudessa.

285 päivää häihin <3

Vauva-arjen kuulumisia

Heippa pitkästä aikaa! Toivottavasti ette ole kokonaan unohneet minua, vaikka taukoa bloggaamisessani onkin kertynyt aivan laittoman paljon. 

Täällä elellään vauva-arkea ihanan 8,5 kk:n ikäisen pienen tytön kanssa. siinä missä ensimmäiset n. 4 kuukautta tuntuivat lähes naurettavan kevyiltä, viimeiset 4-5 kuukautta olen kärsinyt yöheräilyistä johtuvasta väsymyksestä. Siihen kun lisätään lähes joka viikonloppu reissua johonkin suuntaan, on sanomattakin selvää, että kaikki energia menee vain pakolliseen ja levätään aina kun voi. Blogi on siis jäänyt totaalisesti taka-alalle, ja mitä pidemmäksi tauko kasvaa, sitä korkeampi on kynnys taas kirjoittaa jotan. Niinpä päätin laskea riman suunnilleen nilkkojeni korkeudelle, jotta sen ylittämiseen tarvitaan vain pieni askel suuremman harppauksen sijaan, ja siitä syystä päätin antaa itselleni luvan julkaista puhelinkuvia. Haluaisin panostaa laatuun, mutta koska energia ei siihen riitä, heikompikin laatu saa riittää. Josko tämän ansiosta postaisin jatkossa useammin.

Meidän pikkuneiti A syntyi siis elokuun puolivälissä. Hänellä oli jo syntyessään ihana tumma tukka ja pitkät räpsyripset. Kotiutuessamme sairaalasta jännitin erityisesti koiriemme reaktioita - olisivatko ne kovin mustasukkaisia vauvasta? Onneksi kaikki meni hyvin ja nuorempi koiramme ei oikeastaan ollut edes kiinnostunut vauvasta, se oli vain iloinen kun tulin taas kotiin! Vanhempi koiramme puolestaan oli kovin huolehtivainen ja seurasi vauvaa koko ajan, kuin valvoen että osaamme varmasti hoitaa vauvaa. 

Synnärillä. / Kotona koirien ihmeteltävänä./ Mahtavat hiukset! / Vauvantuoksuista arkea kotona.

Lokakuussa pidimme vauvan ristiäiset, ja vieraita tuli muistaakseni 37! Koska juhlimme kotonamme, oli tunnelma hyvin tiivis, mutta sitäkin lämpimämpi. Olen edelleen hirveän onnellinen, että niin moni (oikeastaan lähes kaikki kutsun saaneet) halusivat tulla juhlimaan kanssamme! 

Äitini tekemä kastemekko, jossa minutkin kastettiin aikanaan. / Yhdeet (monista) vauvalle tekemistäni villasukista. / Kastepöytä./ Niin täydelliset pienet sormet <3.

Olemme tosiaan reissanneet vauvan kanssa paljon, ensimmäisen sukuloimisreissun teimme vauvan ollessa vasta 10 päivän ikäinen, kun ajoimme vanhemmilleni viikonlopuksi. Sen jälkeen kävimme vauvan kanssa mm. Habitare-messuilla ja palasin taitoluistelutuomaroinnin pariin vauvan ollessa n. 2 kuukauden ikäinen. Silloin yövyimme vauvan kanssa ensimmäistä kertaa hotellissa. Kaiken tämän takaa voi varmasti lukea, että pikkuneiti A on ollut varmaankin maailman helpoin vauva, jonka on voinut ottaa mukaan käytännössä minne vaan. Sitä hän on edelleen, toki vähentynyt päiväunitarve sekä lisääntynyt liikkumiskyky tuovat hieman lisähaastetta.

Ekaa kertaa bussissa. / Äidin kanssa junassa. / Julki-imetystä junassa (hui kamala!). / Ensimmäistä kertaa hotellissa.

Viime vuoden lopussa hurahdin täysin ihaniin suomalaisiin lastenvaatteisiin, kuten Gugguu, Vimma ja Papu. Gugguun kevätmalliston bright rose -värin myötä alkoi myös pinkki kauteni, vaikka aiemmin kovasti ajattelin, että puen lapseni pinkkiin vasta kun se itse pyytää. Toisin kävi, ja Facebookin lastenvaatekirppisten kautta olen haalinut itselleni erityisesti pinkkejä ihanuuksia...

Tyylikäs pikkuneiti lähdössä kaupungille. / Äiti hurahti suomalaisiin lastenvaatteisiin (ja pinkkiin!). / Ekaa kertaa istumassa ostoskärryissä. / Meille kotiutui myös Henna Valkaman ihana headwrappi. / Kotipihan leikkipuistossa ensikosteus hiekkaan. 

Siinä siis pikakertaus meidän yhteiselostamme vauvan kanssa, katsotaan josko kirjoittelisin tästä ajasta tulevaisuudessa yksityiskohtaisemmin. Nyt ollaan kuitenkin jo siinä vaiheessa, että tyttö istuu ilman tukea, ryömii hirveällä vauhdilla, syö itse (aloitimme kiinteät sormiruokailemalla 5,5 kuukauden iässä), jokeltelee, kiipeilee äidin päällä/sohvan selkänojaa vasten (varmistan takana koko ajan, totta kai), harjoittelee konttausasentoa, hihkuu, kikattaa, kiljuu, puhisee... Kaiken kaikkiaan vauva-arki on ollut ihan mahtavaa, ja muuttuu koko ajan mahtavammaksi kun tytöstä tulee entistä vuorovaikutuksellisempi.

Näiden kuvien myötä ihanaa kevään alkua!

Noora

Pikkuneidin ristiäislook

15.10. lauantaina meillä juhlittiin pikkuneidin ristiäisiä. Neidillä oli päällään äitini tekemä kastepuku, ja hän oli seitsemäs siinä puvussa kastettu lapsi, minä aikanani ensimmäinen. Nauhaksi valitsin vaalean mintunvihreän. Kasteen jälkeen vaihdoin pikkuneiti A:n hieman kevyempään vaatetukseen, sillä pitkässä kastepuvussa tuli kuuma jopa meidän vilukissalle (tulee äitiinsä).

Juhla-asuna toimi Name It:n koon 74 valkoinen tyllimekko joka sopi yllättävän hyvin meidän hoikalle tytölle, joka käyttää normaalisti koon 56 vaatteita. Juhla-asusteiksi olin tilannut ihanat suomalaiset käsintehdyt For Minis and Mommies -nahkatossut sekä tuttinauhan. Koska meidän tytöllä on tosi pitkät jalkaterät tilasin koon 3-6 kk, mikä oli ihan nappivalinta ja mahtuu vielä jonkin aikaa! Niitä käytettiin viime viikonloppuna myös serkkutytön ristiäisissä. Tossut on super helppo pukea pienelle vauvalle ja ne ovat niin suloiset. Tuttinauha on ollut päivittäin käytössä jo viikkoa ennen ristiäisiä, ja sekin on ollut tosi hyödyllinen, puhumattakaan kauniista! Lämpimät suositukset siis For Minis and Mommies -tuotteille! 

Tutti on marketista hommattu ja Ainun MAM -merkkinen.