SATOA Kuopio Food Festival 28.-29.8.2015

Kuopio on aivan mahtava ruokakaupunki, ja sen sai jälleen huomata viime viikon lopulla järjestetyillä Satoa -ruokafestivaaleilla, jotka järjestettiin nyt toista kertaa. Tapahtuma tarjosi katuruokaa parhaimmillaan ja mukana oli 24 upean laadukasta ruokaa tarjoileva autoa, konttia tai telttaa. Ruoka-annokset olivat hinnaltaan huokeat 2-6 € ja ruokaa tarjoiltiin perjantaina klo 11-21 ja lauantaina klo 11-20.

Perjantaina sää ei valitettavasti suosinut, vaan vettä tuli enemmän tai vähemmän koko päivän iltaan saakka. Sääennusteita seuraillen saavuinkin paikalle perjantaina hieman ennen ilta kahdeksaa ja sade loppuikin pian antaen tilaa upealle auringonlaskulle ja sateenkaarelle. Onneksi kävijöitä oli sateesta huolimatta, ja sateenvarjon lisäksi joidenkin kojujen edessä oli katettuja alueita, joiden suojassa sai ruokailla kastumatta. Tapahtuman teemavärinä oli muuten auringonkeltainen, joka piristi kummasti sateista päivää aurinkoisella hohteellaan. Lisäksi tunnelma oli ankeasta säästä huolimatta tosi miellyttävä, ihmiset jutustelivat, hymyilivät, ja nauttivat upeista makuelämyksistä musiikin soidessa taustalla.

Infopisteiltä sai tapahtuma-alueen kartan, jonka toiselta puolelta löytyi myös kaikkien kojujen menut. Menu oli lisäksi teipattu jokaisen pöydän päätyyn, joten sieltä oli helppo käydä kurkistamassa mitä seuraavaksi tekisi mieli maistaa.

Via Gourmet oli yksi tapahtumassa mukana olleista ravintoloista. A työskentelee kyseisessä yrityksessä ja oli siten viikonlopun tapahtumassa töissä. Sainkin hänen kauttaan mahdollisuuden maistaa Via Gourmet'n koko menun ja vastineeksi lupasin kuvata ja kertoa tarjotuista ruuista. Menu sisälsi kolme ruokalajia; alkupalan, pääruuan ja jälkiruuan. Jopa pääruuan makkara oli itse tehtyä, mistä kyllä pisteet kotiin! Allaolevassa kuvassa näkyy menu kokonaisuudessaan, ja seuraavissa kuvissa itse ruuat.

Pidin jokaisesta annoksesta kovasti, mutta ehkä suosikikseni nousi alkuruoka, eli punajuuricarpaccio ja savumuikkumousse. En osaa oikein sanoa annoksesta muuta, kuin että kaikin puolin ihana! Maut olivat aidot, raikkaat, ja erinomaisesti toisiinsa sopivat. Myös annoskoko tuntui juuri sopivalta. 

Pääruokana oli Via Gourmet'n karitsanmakkara hunaja-sitruunaperunoiden ja omena-inkiväärihillokkeen kera. Makkarassa oli vahva käsityön leima, hyvällä tavalla, eli ei todellakaan mikään jauhomakkara. Makkaran sisältämä liha oli mukavan hienoksi jauhettu, eli mitään ikäviä sattumia ei ollut, ja maku oli mukavan mausteinen. Arvostan ehdottomasti sitä, että makkarat oli tehty käsin! Hilloke oli herkullisen makeaa ja sopi kivasti suolaisen makkaran kaveriksi tasapainottamaan ja täydentämään makuja. Hunaja-sitruunaperunat tekivät annoksesta täyttävämmän ja komppasivat muiden komponenttien makuja keikkuen hauskasti suolaisen ja makean rajalla. 

Jälkiruokana oli ihanan makea mustikka-kuusenkerkkäjäätelö ruismuruilla. Mustikka ja ruis ovat aina takuuvarma yhdistelmä, ja jäätelössä käytetty kuusenkerkkäsiirappi antoi jäätelölle kivan makean vivahteen. Jäätelö oli tehty ilman jäätelökonetta, minkä vuoksi rakenne oli hieman hileinen, mutta ainakaan minua se ei haitannut, vaan toi vain sellaisen sorbettimaisen fiiliksen. Kaikenkaikkiaan jälkkäri oli oikein sopiva päätös kokonaisuuteen. Kiitos Via Gourmet'n porukalle näistä herkuista!

Via Gourmet vastaa Kopion Steinerkoulun lounasruuasta, ja sen lisäksi ruokarekka kiertää lounasaikaan muutamaan eri kohteeseen, josta ruokaa voi käydä ostamassa. Nettisivuilta löytyy menut ja lisää tietoa sijainneista, käyhän katsomassa!

Koska masuun jäi vielä hieman tilaa, sillä olin super nälkäinen tapahtumaan saapuessani, ja niin paljon kiinnostavia annoksia menulta löytyi, kävin vielä maistamassa yhden pääruuan ja yhden jälkiruuan. Pääruuaksi valitsin Amarillon härkäburgerin Sawolaesittain. Hampurilainen oli kooltaan hintaansa (5 €) nähden suuri, mutta miinusta annan valkoisesta valmissämpylästä. Burgeri oli kuitenkin oikein maukas ja plussaa ehdottomasti pihvin paistoasteesta, joka oli juuri ja juuri kypsä jättäen lihan pinnasta rapeaksi ja sisältä mehukkaaksi.

Jälkiruuaksi valitsin Kummisedän omena-taatelipiiraan vaniljakastikkeella. Taateli antoi perinteiselle piiraalle sen kaipaaman pienen twistin ja muruset maistuivat herkullisilta ja toivat annokseen suutuntumaa. Piiras itsessään oli ihanan tahmea ja mehukas. Kolmen euron hintaan en todellakaan joutunut pettymään.

Ilta hämärtyi tunnelmallisena ja väkeä riitti sulkemisaikaan saakka.

Lauantaina kävin tapahtumassa lounaalla ja eilisen sadepäivän jälkeen jonot pääsivät yllättämään. Ehdin kuitenkin maistaa kolme annosta ennen kuin kipitin hirmuista vauhtia juna-asemalle ja suuntasin kohti etelää taitoluistelutuomarien vuosittaista tuomaritapaamista varten. Ensimmäisenä maistoin Intron Korean Hot Dog & Kimchiä -annoksen, joka sisälsi Liepuskan hot dog -sämpylän, Lihaniekan chorizomakkaran ja togarashimajoneesia kimchillä kuorrutettuna (hintaan 5 €). Annos oli hieman tulinen, mutta ei minun makuuni yhtään liikaa, vaan juuri sopivasti. Sämpylä oli maukas ja kivan rapeaksi paahdettu. Hyvä kokonaisuus, ja muuten elämäni ensimmäinen hot dog!

Hot dogin jälkeen jäi vielä hieman nälkä, joten suuntasin Rosson kojulle maistamaan 5 euron hintaisen Italian Sandwichin ja valkosuklaapannacotan. Sandwich oli ylikypsällä porsaan kaslerilla, vuohenjuustolla ja sriracha -kastikkeella maustetulla coleslawilla täytetty focaccia, joka oli huomattavasti herkullisempi kuin miltä kuvassa näyttää. Focaccia oli rapea, muttei kuiva, liha hieman rapeaa pinnasta ja sisältä pehmeää ja mehukasta. Vuohenjuusto sopi kokonaisuuteen yllättävän hyvin, ja mielestäni kaikki annoksen komponentit toimivat yhdessä hienosti. Annosta oli tosin hieman vaikeaa syödä, koska täytettä oli niin paljon eikä se meinannut pysyä leivän sisällä. Pikkuvikoja.

Pannacotta on aina hyvää, ja niin tälläkin kertaa. Valkosuklaa tuo vaihtelua tavalliseen pannacottaan ja mustikkahilloke sopi hyvin raikkaana lisänä kermaiseen jälkiruokaan. Annos maksoi huimat 2 euroa.

Kuinka moni kävi tapahtumassa? Mitä maistoitte ja tykkäsittekö? Itse ainakin aion ensi vuonna mennä uudestaan, ja suosittelen todella käyntiä muillekin. Tämänkaltaisia katuruokatapahtumia saisi Suomessa olla enemmänkin, ja laadukasta katuruokaa toivoisi kyllä olevan saatavilla arkenakin, jos minulta kysytään.

Kiinnostava tapahtuma, hieno tunnelma, upeita makuelämyksiä - mikäs sen parempaa?